Helsingin luonnontiedelukio on saanut käyttöönsä Helsingin yliopiston rakennuttamat uunituoreet toimitilat. Vuonna 1999 perustettu lukio siirtyy vanhoista ja ahtaiksi käyneistä Käpylän tiloistaan Kumpulanmäen vehreälle yliopistokampukselle syksyn 2023 aikana. Kumpulan kampus on luonnontieteiden tutkimuksen ja opetuksen keskus lähellä Helsingin keskustaa.
Uuden koulurakennuksen sijoittuminen Kumpulan kampusalueelle ja yliopiston kanssa osittain yhteiskäyttöön tulevat tilat mahdollistavat lukion entistä tiiviimmän yhteistyön yliopiston kanssa. Lukiolaiset tulevat esimerkiksi käyttämään yliopiston auditorioita, liikuntatiloja ja laboratorioita, ja yliopistokin voi käyttää lukion tiloja toimintaansa. Tuleva yhteistyö Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa lisännee luonnontiedelukion suosiota entisestään.
Ympäristöystävällinen runko ja muokattavat tilat
Viisikerroksinen uudisrakennus on toteutettu puurakenteisena. Puu on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen rakennusmateriaali, joka tarjoaa oppilaille viihtyisän, turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön ja säästää ympäristöä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Puuta on käytetty monipuolisesti myös tilojen sisustamisessa.
Luonnontiedelukion runkoratkaisuksi valittiin terästä, puuta ja betonia yhdistelevä hybridirakenne, joka madaltaa rakennuksen hiilidioksidipäästöjä niin rakennusvaiheessa kuin sen elinkaarenkin aikana. Rungossa on käytetty Stora Enson CLT-laattoja, Versowoodin liimapuupalkkeja sekä Peikon DELTABEAM®-liittopalkkeja. Rakennuksen rungon pystyttänyt Puurakentajat Oy on aiemmin urakoinut samankaltaisten rakennusten parissa muun muassa helsinkiläisissä päiväkotihankkeissa.
Joustava hybridirakenne mahdollistaa rakennuksen helpon muuntelun. Tämä pidentää rakennuksen elinkaarta ja tekee näin myös investoinnista kannattavamman. Tilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja ne on suunniteltu mahdollisimman muuntojoustaviksi. Rakennuksessa ei esimerkiksi ole lainkaan kantavia väliseiniä, ja koko rakennuksessa on vain kaksi vahvistettua portaikkoa.
Uudisrakennus säästää ympäristöään myös hyödyntämällä paikallista uusiutuvaa energiaa. Rakennuksen päälämmitysmuotona toimii maalämpö ja katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä kiinteistön käyttöön. Tiloissa on hyödynnetty useita energiatehokkuutta ja viihtyvyyttä lisääviä teknisiä ratkaisuja, sisäkattoon on esimerkiksi kiinnitetty hiilidioksidipitoisuutta mittaavia antureita.
Valmista tuli syksyllä 2023
Opetus luonnontiedelukion uusissa tiloissa käynnistyi syksyllä 2023. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2021, kun rakennusyhtiö SRV ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy allekirjoittivat sopimuksen uudisrakennuksen toteuttamisesta. Uudet tilat tarvittiin, koska alkuperäinen rakennus Mäkelänkadulla Käpylässä kävi opiskelijamäärien kasvaessa ahtaaksi. Helsingin kaupunki on tiloissa Helsingin Yliopistokiinteistöjen vuokralaisena.
Hankkeen tavoitteena oli turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö yli 900 opiskelijan ja 60 opettajan käyttöön. Talon tulevat käyttäjät olivat hankkeessa mukana alusta alkaen. Osapuolten kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, jotta tulevat ratkaisut palvelisivat oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jonka kokonaiskustannusarvio oli suunnilleen 22 miljoonaa euroa. Koulun arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä ja sen pääurakoitsijana toimi SRV. Kooltaan rakennus on noin 5400 bruttoneliömetriä.
Palvelumme projektissa
Toteutimme kohteeseen paloteknisen suunnittelun, annoimme asiantuntijalausuntoja ja suoritimme tarkastuksen. Koska kyseessä oli puurakenteinen rakennus, jonka kerrosluku (viisi), korkeus (22 m) ja suunniteltu henkilömäärä (1700) ylittivät P2 paloluokan rajat (4 kerrosta, korkeus 14 m, 1000 henkilöä), suunnittelussa käytettiin toiminnallista palomitoitusta. Toiminnallisella mitoituksella mahdollistettiin rakennuksen toteuttaminen paloluokkaan P0.
Palosimuloinnilla ja sen pohjalta laaditulla riskianalyysilla pystyttiin osoittamaan, että kyseinen puurunkoinen koulurakennus, jossa on myös näkyviä puupintoja, on vähintään yhtä paloturvallinen kuin vastaava taulukkomitoituksen vaatimusten mukaan tehty P1-paloluokan koulurakennus, jonka kantava runko on tehty palamattomista materiaaleista. Rakenteiden osalta sortumisriski on pienempi kuin verrokkirakennuksessa ja henkilöturvallisuuden osalta rakennus on sprinklaukseen perustuen oleellisesti turvallisempi kuin verrokkina ollut taulukkomitoitettu rakennus.
Projekti oli avaus sen suhteen, että vastaavia vaatimuksia voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös muihin vastaaviin koulurakennuksiin ja toimii hyvänä pohjana palomääräysten mahdolliselle laajentamiselle korkeampiin puurunkoisiin koulurakennuksiin.
