Länsimetron rata kulkee suurimmalta osaltaan maan alle louhituissa tunneleissa yli kahdenkymmenen metrin syvyydessä, joten metron maanalaisten tilojen palotekninen suunnittelu on poikkeuksellisen vaativaa. Suunnittelussa on hyödynnetty kaikki saatavilla ollut tieto matkustaja-, palo- ja poistumisturvallisuudesta ja matkustajien turvallisuuden takaamiseksi ratkaisuissa on laajasti käytetty automatisoituja kiinteistönvalvonta- ja turvajärjestelmiä.
Tavoitteena maailman turvallisin metro
Riski palon syttymiseen ja leviämiseen tunnelissaan kiitävässä metrojunassa on luonnollisesti pyritty minimoimaan mahdollisimman tarkkaan jo ennalta. Paloturvallisuus on huomioitu kattavasti kaikessa metrovaunujen rakenteellisista ratkaisuista alkaen. Vaunujen materiaalit on esimerkiksi valittu huonosti syttyvistä materiaaleista ja sisustuksessa on mahdollisimman vähän palokuormaa.
Palotilanteessa metrojuna ajetaan seuraavalle asemalle, jolta matkustajat ohjataan poistumaan turvallisesti. Jos juna kuitenkin joutuu pysähtymään tunneliin, matkustajien ei silti tarvitse hypätä raiteille. Raiteiden viereen on rakennettu leveä poistumistaso helpottamaan junasta siirtymistä.
Tunneleiden savunpoisto ja poistumistiet on mietitty perinpohjaisesti. Kun junat monissa maailman metroissa kulkevat vierekkäin samassa tunnelissa, Länsimetrossa ne kulkevat kahdessa erillisessä tunnelissa. Tunnelit saadaan eristettyä toisistaan palo-ovilla, jotka rajoittavat palon ja myrkyllisten savukaasujen leviämistä tunnelista toiseen.
Matkustajat pääsevät viereiseen tunneliin palo-osastoitujen yhdystunnelien kautta. Yhdystunneleita on suunnilleen 150 metrin välein. Etäisyys perustuu simulointeihin, joilla on osoitettu, että tälle etäisyydelle toisistaan sijoitettujen yhdystunnelien kautta täysi junallinen matkustajia ehditään evakuoida voimakkaastakin palosta turvaan riittävän nopeasti. Yhdystunnelien lisäksi tunneleista voi poistua myös asemien välille rakennettujen pystykuilujen kautta.
Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden varmistamiseksi pelastuslaitokselle on varattu omat vesi- ja sähköpisteensä ja suunniteltu omat kulkureittinsä asemille ja tunneleihin. Pelastusviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteydenpito hoituu pääkaupunkiseudun raideliikenteessä ja metrossa käytössä olevalla viranomaisten viestintäpalvelulla Virvellä, jolla kuljettajat, järjestyksenvalvojat, kunnossapito, valvomo sekä viranomaiset ja hätäkeskus saavat hätätilanteissa nopeasti yhteyden toisiinsa.
Virve-verkon kuuluvuus maan alla on hyvä, mutta tunneleissa pelastuslaitoksen henkilökunnan elintärkeä yhteydenpito on kaiken varalta varmistettu myös lankapuhelimilla. Asemien molempiin päihin on sijoitettu kiskokärryt, joiden avulla pelastuslaitos voi tarvittaessa kuljettaa varusteita ja potilaita rataa pitkin.
Metroasemien paloturvallisuus
Maan pinnalla sijaitsevien metroasemien palosuunnittelu muistuttaa tavanomaisten rakennusten suunnittelua, mutta niihinkin on toteutettu useita tavanomaisesta merkittävästi poikkeavia ratkaisuja. Poistumisjärjestelyt ja matkustajien turvallisuus olivat suunnittelussa ehdottoman ensisijaisia.
Asemien ensisijaisina poistumisreitteinä toimivat tehostetulla savunpoistolla varustetut liukuportaat. Palotilanteessa alaspäin liikkuvat portaat pysähtyvät automaattisesti, ja ylöspäin liikkuvat portaat jatkavat toimintaansa. Liukuportaiden lisäksi poistumisreitteinä toimivat asemille asennetut maailman ensimmäiset palonkestävät evakuointihissit. Vastaavia liikuntarajoitteisille tarkoitettuja evakuointihissejä ei meidän tietoomme ole käytössä missään muualla.
Osa metroasemista on rakennettu kauppakeskusten yhteyteen. Asemien maanalaiset tilat on suunniteltu niin, että paineistetut poistumistiet, palo-ovet ja automaattinen savunpoisto estävät savua nousemasta laituritasolta liukuportaisiin tai kauppakeskukseen asti. Asemien kaikissa tiloissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, joka sitoo nopeasti palon tuottamaa lämpöä ja rajoittaa palon leviämistä laskemalla palavien pintojen lämpötilaa. Parhaassa tapauksessa sammutusjärjestelmä saattaa jopa sammuttaa tulipalon ennen pelastuslaitoksen ehtimistä paikalle.
Paloteknisten suunnitelmien lisäksi olemme suunnitelleet muun muassa asemien poistumisjärjestelyt, poistumisteiden opastukset ja poistumisteille ohjaavat automaattiset kuulutukset, jotka nopeuttavat poistumista kehottamalla yleisöä käyttämään lähintä uloskäyntiä. Olemme suunnitelleet myös paloilmoittimien antamien ohjausten periaatteet erilaisiin paloteknisiin järjestelmiin. Siemensin toimittama paloilmoitinjärjestelmä on keskeinen osa metron turvallisuutta, sillä muun muassa liikenteenohjaus sekä automaattiset turva- ja sammutusjärjestelmät ovat sidoksissa paloilmoittimien antamaan ohjaukseen.
Palvelumme projektissa
Matkustajien turvallisuus ja metron toiminnan jatkuvuuden varmistaminen mahdollisissa palotilanteissa on ensiarvoisen tärkeää. Länsimetron paloturvallisuussuunnittelussa kiinnitettiin siksi erityistä huomiota poistumisturvallisuuteen, pelastuslaitoksen henkilöstön tehokkaan toiminnan mahdollistamiseen ja turvallisuuteen sekä maanalaisten tilojen vaativiin savunpoistoratkaisuihin.
Paloteknisen suunnittelun perusperiaatteissa edettiin usein taulukkoja soveltaen, mutta vaativimmat ja merkittävimmät ratkaisut perustuvat pääasiassa toiminnalliseen palomitoitukseen ja simulointeihin. Pyörää ei tarvinnut keksiä uudelleen, sillä useimpia toiseen vaiheeseen sovellettuja ratkaisuja on käytetty jo aiemmin muualla, ja ne perustuvat pitkälti ensimmäisen vaiheen ratkaisuihin. Poikkeamiakin on, uudet asemat esimerkiksi poikkesivat ensimmäisessä vaiheessa määritellyistä tyyppiasemista, joten monet yksityiskohdat piti suunnitella uudelleen.
Palveluihimme tässä poikkeuksellisen haastavassa projektissa ovat kuuluneet muun muassa:
- ensimmäisessä vaiheessa määritellyistä tyyppiasemista poikkeavien asemien oletettuun palonkehitykseen perustuva mitoitus
- oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu simuloinnein ja laskelmin
- palotekniset suunnitelmat
- savunpoistosuunnitelmat
- paloilmoittimien antamien ohjausten periaatteet erilaisiin paloteknisiin järjestelmiin
- palokatkojen periaatteet ja malliratkaisut
- palokatkosuunnitelmien tarkastukset
- pelastussuunnitelma
- lausunnot erilaisista poikkeavista paloteknisistä ratkaisuista viranomaishyväksyntää varten
- paloteknisen toteutuksen tarkastus kokonaisuudessaan
- palotekniseen tuotehyväksyntään ja toteutukseen liittyvien dokumenttien tarkastus
- konsultointi eri suunnittelualoille ja urakoitsijoille paloteknisissä kysymyksissä
- viranomaishyväksynnät eri suunnitelmille.
KK-Palokonsultti Oy on osallistunut Länsimetron paloturvallisuuden suunnitteluun lähes sen alkuvaiheista alkaen. Länsimetron ensimmäisen vaiheen paloturvallisuuden suunnittelusta vastasi L2 Paloturvallisuus. KK-Palokonsultti Oy:n Kalervo Korpela oli tuolloin Länsimetro Oy:n toimeksiannosta mukana arvioimassa paloteknisiä suunnitelmia vuoteen 2011 asti, kolmannen osapuolen tarkastajana toimi VTT. Tarkastus perustui oleellisilta osiltaan oletettuun palonkehitykseen. Länsimetron toisessa vaiheessa paloturvallisuuden suunnittelusta vastasi KK-Palokonsultti Oy.
Länsimetro on ollut meille pysyvästi mieleen painunut projekti, sillä tämän kokoluokan hankkeissa jo tietojen ja suunnitelmien yhteensovittaminenkin on haastavimmasta päästä. Viranomaisetkin suhtautuivat paloturvallisuussuunnitelmiin poikkeuksellisella tarkkuudella ja vakavuudella. Metro rakennettiin hyvin tiukkojen viranomaisvaatimusten mukaan, joilla pyrittiin varmistamaan, että lopputuloksesta tulee varmasti turvallinen. Länsimetron suunnittelun tavoitteeksi asetettiin maailman turvallisin metro. Uskomme, että tämä tavoite on myös saavutettu.
Länsimetro pähkinänkuoressa
Länsimetro tarjoaa nopean ja tehokkaan joukkoliikennemuodon pääkaupunkiseudun länsiosille ja tarjoaa espoolaisille helpon pääsyn pääkaupunkiseudun keskeisiin kohteisiin. Länsimetro on osa Helsingin metroa, joka yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen ja muodostaa lähijunien ja runkobussilinjojen kanssa Helsingin seudun joukkoliikenteen perustan. Länsimetron lippujärjestelmä on yhteensopiva pääkaupunkiseudun muiden julkisen liikenteen palvelujen kanssa.
Länsimetro on vuonna 2003 käynnistynyt Helsingin ja Espoon yhteinen julkisen liikenteen projekti, jonka tarkoituksena on ollut helpottaa väestön liikkumista pääkaupunkiseudun kasvavilla länsiosilla ja tarjota vaihtoehtoinen liikenneväline bussi- ja raitiovaunulinjojen rinnalle. Alkuperäinen idea syntyi edellisellä vuosituhannella, sillä Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa 60-luvulla. Helsingin kaupungin metrotoimikunta esitteli maaliskuussa 1963 pohjakaavaa, joka sisälsi 108 asemaa 86,5 km naapurikuntiin ulottuvan metroradan varrella. Ehdotus ei tuolloin ottanut tulta ja Länsimetron tarina jatkui oikeastaan vasta vuonna 1999, kun Espoon kaupunginvaltuusto antoi luvan suunnittelun aloittamiseen.
Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan metron rakentamista Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupunginvaltuusto taipui hankkeelle saman vuoden syyskuussa. Länsimetron yleissuunnitelma valmistui vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen.
Alun perin Länsimetron arvioitiin valmistuvan vuonna 2014, mutta rakennushankkeen viivästysten ja ongelmien vuoksi valmistumista jouduttiin lykkäämään useilla vuosilla. Länsimetron rakennustyöt alkoivat Ruoholahdesta marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt valmistuivat helmikuun 2014 lopulla. Marraskuussa 2017 käyttöön otettu ensimmäinen vaihe käsitti metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. Vajaan 14 kilometrin rataosuudella oli kahdeksan asemaa: Lauttasaari, Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.
Länsimetron toinen vaihe
Länsimetron jatkeen, eli Matinkylän ja Kivenlahden välisen rataosuuden hankesuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Rahoitus hyväksyttiin Espoon kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin Suomenojalla Finnoon työmaalla saman vuoden joulukuussa. Toisen vaiheen projekti käsitti seitsemän kilometriä uutta ratalinjaa ja viisi uutta metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennettiin maanalainen metrovarikko. Toisen vaiheen oli tarkoitus valmistua vuonna 2020, mutta sittemmin ajankohtaa lykättiin ja matkustajaliikenteen arvioitiin alkavan vuoden 2023 aikana. Yhteys Kivenlahteen aukesi kuitenkin arvioitua nopeammin.
Metroasemien rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022 ja liikennöinti toisella vaiheella aloitettiin joulukuun kolmantena päivänä 2022. Toisen rakennusvaiheen valmistuttua koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti), pääsi raideliikenteen piiriin. Uuden rataosuuden ja uusien asemien myötä Helsingin metron pituus on nyt 43 kilometriä ja sen varrella on yhteensä 30 asemaa. Helsingin metroa käytetään vuosittain noin 63 miljoonaa kertaa.
Autoilevan Espoon muuttumisen metrokaupungiksi odotetaan jatkossa kiihdyttävän Espoon kasvua ja lisäävän investointeja metroasemien ympäristöön. Espoolaisena yrityksenä uskomme, että raiteilla kulkeva joukkoliikenne ja sen ympärille syntynyt voimakas uudisrakentaminen ohjaa lähitulevaisuudessa yhä useampaa espoolaista joukkoliikenteen pariin ja vaikuttaa siten positiivisesti ilmastoon ja ympäristöömme.
Länsimetro kartalla
Helsingin metro yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen. Metrolla liikennöidään kahta linjaa, M1 välillä Kivenlahti-Vuosaari ja M2 välillä Tapiola-Mellunmäki. Länsimetro on Helsingin metron jatke Etelä-Espooseen. Marraskuussa 2017 valmistunut ensimmäinen vaihe käsitti metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. Rataosuudella on kahdeksan asemaa. Toisessa vaiheessa metrolinjaa jatkettiin viidellä uudella asemalla Kivenlahden metroasemalle asti ja lisäksi Sammalvuoreen rakennettiin uusi maanalainen metrovarikko. Länsimetron jatke avattiin joulukuun kolmantena päivänä 2022.
Lue lisää Länsimetrosta
- Hieno infografiikka Länsimetron paloturvallisuusratkaisuista (HS Ideat-liite 21.3.2022)
- Länsimetro (Länsimetro Oy)
- Meidän piti rakentaa maailman turvallisin metro, ja sellainen se on (Länsimetro-lehti 1/2017)
- Tavoitteena maailman turvallisin metro (Kauppalehti)
- Länsimetro (Wikipedia)
- Länsimetro on täällä (Helsingin Sanomat 2.12.2022)
- Länsimetron jatke avattiin matkustajille (Helsingin Sanomat 2.12.2022)
- Helsingin metro (Wikipedia)
