Siltasairaalan näyttävät uudisrakennukset nousivat Helsingin Meilahden sairaala-alueelle, Meilahden tornisairaalan, Syöpätautien klinikan ja Paciuksenkadun rajaamalle kolmiomaiselle tontille. Uuden sairaalan suunnittelun perustana on ollut yksinkertainen ja toimiva rakenne sekä muuntojoustavuus. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, hyvään sisäilman laatuun ja luonnonvalon monipuoliseen hyödyntämiseen.
Sairaalan nimi juontuu kaksiosaisen rakennuksen tilat yhdistävästä lasiseinäisestä sillasta. Rakenneteknisesti vaativaan teräsrakenteiseen siltaan on yhdyskäytävien lisäksi sijoitettu neuvottelutiloja ja suuri oleskeluportaikko. Ratkaisuun päädyttiin, koska rakennuksia yhdistävää käytävää ei ajoväylän vuoksi voitu rakentaa maan tasoon. Siltaa käyttävät muun muassa opetussairaalan opiskelijat ja sairaalassa vierailevat omaiset. Potilaita sillalla kuljetetaan harvemmin.
Siltasairaala liitettiin Meilahden sairaala-alueen muihin rakennuksiin, tunneliverkostoon ja sairaalatekniikkaan. Rakennus integroitiin uudisrakennuksen alta kulkevaan vanhaan henkilö- ja talotekniikkatunneliin, jonka säilyttämiseen päädyttiin kustannussyistä. Tunneli oli vieläpä käytössä koko rakennushankkeen ajan. Lukuisten liitoskohtien integrointi on ollut yksi vaativimmista vastaavista projekteista, mitä Suomessa on toteutettu.
Siltasairaalan paloturvallisuuden suunnittelu
Projektina Siltasairaala oli, paitsi yksi yrityksemme historian suurimmista ja laajimmista hankkeista, myös yksi pitkäaikaisimmista. Aloitimme hankkeen parissa maaliskuussa 2016 ja viimeistelimme työmme yli kuusi vuotta myöhemmin. Valtaosan paloteknisestä suunnittelusta toteutimme vuosina 2016-2018. Rakennuslupaan vaadittavat asiakirjat laadittiin vuonna 2017 ja rakennuslupahakemus jätettiin vuodenvaihteessa 2018.
Meille projekti käynnistyi tavanomaisena taulukkomitoituksena. Palotekninen suunnittelu toteutettiin, kuten ”perinteisesti on tehty”, eli lähes kokonaan taulukkomitoituksena siihen asti, että rakennuslupahakemus oli valmis. Nykyään merkittävästi suurempi osa suunnittelusta toteutettaisiin todennäköisesti toiminnallisella palomitoituksella ja simuloinneilla jo kustannussäästöjenkin vuoksi.
Taulukkomitoituksessa jouduttiin tekemään soveltavia ratkaisuja, esimerkiksi rakennuksen valtavan koon vuoksi muutamien yksittäisten poistumisreittien suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Rakennuksia yhdistävä siltakaan ei ole virallisesti pelkkä yhdyskäytävä vaan kokoontumistila, jolla oli oma vaikutuksensa rakennuksen käyttöturvallisuuden ja paloturvallisuuden suunnitteluun.
Muutamissa yksityiskohdissa käytimme simulointeja jo ennen rakennuslupahakemuksen valmistumista. Siltasairaala pyrittiin suunnittelemaan siten, että rakennuksessa on helppo suunnistaa ilman opastavia lattiateippauksia. Toteutus perustuu kolmeen korkeaan lasiaulaan, jotka toimivat eräänlaisina kiintopisteinä. Tutkimme simuloinneilla muun muassa näiden aulojen lasiseinien käyttäytymistä oletetussa palonkehityksessä.
Rakennusluvan myöntämisen jälkeen monia suunnitelmien yksityiskohtia on edelleen tarkennettu toiminnallisella palomitoituksella simulointeineen ja muutoksille on tarvittaessa haettu muutoslupia. Simulointeja suoritettiin muun muassa seuraavissa tapauksissa:
- Ambulanssipihalla tapahtuvan palon simulointi. Ambulanssipiha sijaitsee rakennuksia yhdistävän sillan alla, joten tutkimme ambulanssipihalla mahdollisesti syttyvän tulipalon vaikutusta yläpuolisen sillan rakenteisiin.
- Aulatilojen atriumin ja Syöpäkeskuksen atriumin palo-osastoivien lasirakenteiden simulointi. Aulat nousevat alemmista kerroksista ylempiin ja niiden molemmilla puolilla on auloihin rajoittuvia tiloja, myös potilasosastoja. Alun perin lasirakenteet mitoitettiin paloluokkaan EI60, mutta simulointi osoitti, että paloluokan E15 lasikin olisi palonkestoltaan riittävä. Sairaalan rakennuttaja HUS Kiinteistöt Oy halusi kuitenkin pitää turvallisuustason korkeana joten lasiseinät toteutettiin paloluokkaan E30 hyväksytyillä laseilla. Varman päälle.
- Varavoimatilassa tapahtuvan öljypalon vaikutus julkisivun rakenteisiin.
Toiminnallisella palomitoituksella haettiin paloturvallisia vaihtoehtoja rakenneratkaisuihin, etenkin lasirakenteisiin, myös kustannussäästömielessä. Koska sairaalan valaistuksen suunnittelussa pyrittiin hyödyntämään luonnonvaloa, lasipintoja riittää. Rakennukseen on asennettu yli 5400 ikkunaa.
Palvelumme projektissa
Palveluihimme Meilahden siltasairaalan ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeessa kuuluivat:
- palotekninen suunnittelu taulukkomitoituksella, palotekniset suunnitelmat
- oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu simuloinnein ja laskelmin; tutkimme lähinnä palon vaikutusta erilaisiin rakenteisiin, tässä projektissa emme toteuttaneet poistumissimulointia tai simuloineet savunpoistoa
- savunpoistosuunnitelmat
- palotekniset asiantuntijalausunnot rakentamispaikkakohtaista varmentamista varten rakennustuotteille, joilla ei ollut olemassa hyväksyntämenettelyä, tai jotka poikkesivat niitä koskevasta hyväksynnästä
- konsultointi eri suunnittelualoille ja urakoitsijoille paloteknisissä kysymyksissä
- viranomaishyväksynnät suunnitelmille
- työmaanaikainen paloturvallisuussuunnittelu
- integroitujen liitososien paloturvallisuuden suunnittelu (maanalaiset tilat, käytävät, parkkikuilut ja muut vastaavat yhdistettiin vanhoihin maan alla kulkeviin kuiluihin ja tunneleihin).
Päällimmäinen muistomme tästä hienosta projektista on se, että paloturvallisuudesta huolehdittiin poikkeuksellisen hyvin ja parhaan mahdollisen nykytiedon pohjalta. Monessa arkisemmassa projektissa palokonsultin tehtävät ovat loppuneet rakennusluvan myöntämiseen, mutta Siltasairaalan hankkeessa meidät pidettiin tiiviisti mukana loppuun asti. Jokainen paloturvallisuuteen vaikuttava yksityiskohta varmistettiin, jokainen suunnitelmiin tehty muutos tarkistettiin, saimme vastata jatkuviin kysymyksiin, uusia lausuntoja pyydettiin tiuhaan tahtiin, ja simulointejakin tehtiin paljon. Painotamme, että on erittäin poikkeuksellista että tilaaja haluaa huolehtia kohteen paloturvallisuudesta näin hyvin, ja siksi monessa muussa kohteessa syntyykin rakentamisen aikana virheitä. Siksi olemme luottavaisin mielin, että Siltasairaalan paloturvallisuusratkaisut ovat varmasti kunnossa.
Siltasairaala pähkinänkuoressa
Meilahden tornisairaalan ja Syöpätautien klinikan väliin noussut Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan toiminnot sekä osan Syöpätautien klinikasta ja liittyy viereisiin rakennuksiin muodostaen niiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Siltasairaala on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin historian suurin rakennushanke ja yksi Suomen historian vaativimpia ja laajimpia sairaalarakentamisen kohteita.
Siltasairaala oli seitsemän vuotta kestänyt 305,5 miljoonan euron rakennushanke. Sairaala koostuu kahdesta uudisrakennuksesta ja niitä yhdistävästä yhdyskäytävästä, sillasta. Sairaalan omistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja sen rakennuttajana toimi HUS Kiinteistöt Oy. Pääurakoitsijana toimi SRV, yksi Suomen suurimmista ja kokeneimmista sairaalarakentajista.
Toiminnan alkaessa Siltasairaalan nimellä kulkenut rakennushanke jakautui kahdeksi toimivaksi sairaalaksi, Meilahden siltasairaalaksi ja Syöpäkeskukseksi. Uusien sairaaloiden myötä Meilahden sairaala-alueelle on jatkossa keskittynyt merkittävä osa maamme nykyaikaisimmasta ja korkeatasoisimmasta erityisosaamista edellyttävästä erikoissairaanhoidosta.
Siltasairaalassa on 58 tehohoitopaikkaa, 16 leikkaussalia, neljä vuodeosastoa, 215 sairaansijaa, 69 päiväsairaalapaikkaa, poliklinikkavastaanottoja sekä ravintola- ja opetustiloja. Rakennuksen tilavuus on yli 350 000 m³, joka vastaa yli kolmea eduskuntataloa, ja sen kokonaispinta-ala suunnilleen 71 500 m² – lähes saman verran kuin seitsemällä jalkapallokentällä! Sairaalan kerrosmäärä vaihtelee rakennuksen matalamman osan viidestä kerroksesta korkeimman yhdeksään.
Rakennukseen on toteutettu yli 3 000 erillistä tilaa, joista osa on teknisesti hyvin vaativia ja tarkoitettu muun muassa tehohoitoon, leikkauksiin, kuvantamiseen ja sädehoitoon. Toiminta ja tilat on suunniteltu tutkimus- ja hoitolaitteiden ympärille. Tilasuunnittelun lähtökohtana on ollut potilaiden mahdollisimman vähäinen siirtotarve, sillä etenkin traumapolin kohdalla lyhyet siirtoetäisyydet saattavat säästää ihmishenkiä.
Meilahden siltasairaala kartalla
Lue lisää
Niin henkilöstön kuin potilaidenkin kannalta on tärkeää, että kaikki sairaalan tilat ovat turvallisia ja mahdollistavat tehokkaan potilastyön. Sairaalan paloturvallisuuden on yksinkertaisesti oltava parhaassa mahdollisessa kunnossa, sillä palo voi vahingoittaa vakavasti henkilöitä, potilastietoja ja sairaalan omaisuutta. Sairaalan toiminnan keskeyttävä tulipalo voi aiheuttaa potilasturvallisuudelle vakavia seurauksia vielä pitkään palon jälkeen. Lisäksi tulipalolla saattaa olla laajoja vaikutuksia sairaalan lähiympäristöön.
Suomessakin on vuosien varrella tapahtunut useita sairaala- ja hoitolaitospaloja. Kahdessa tapauksessa kolmesta palon aiheuttaa ihminen, joko tahallaan, tuottamuksellisesti tai vahingossa. Useissa tahallaan sytytetyissä paloissa syylliseksi on osoittautunut potilashuoneen irtaimistoa tuleen tuikannut psykiatrinen potilas. Sairaalatilojen avoimuuden vuoksi tuhopoltonkin riski on mahdollinen.
Yhdessä tapauksessa kolmesta syypää on huolimattomasti käytetty tai vioittunut laite. Meilahden sairaalan leikkaussali- ja anestesiaosaston merkittäviä aineellisia vahinkoja aiheuttanut tulipalo lokakuussa 2009 syttyi virheellisesti käytetyn ja väärään roska-astiaan pudotetun kertakäyttöisen polttokynän kytkeytymisestä päälle. Kuolonuhreilta onneksi vältyttiin. Turun Yliopistollisen Keskussairaalan ensiapupoliklinikan palo syyskuussa 2011 taas johtui hoitajakutsujärjestelmän liittimen oikosulusta potilaspaikalla. Tässäkään tapauksessa ei menehtynyt kukaan, mutta kolme savulle altistunutta hoitajaa jouduttiin kuljettamaan hoitoon ja palo aiheutti 17,5 miljoonan euron vahingot.
Sairaalaympäristön riskeihin ja paloturvallisuuteen vaikuttavat samat periaatteet kuin muissakin rakennuksissa, mutta panokset ovat tavanomaista korkeammat. Sairaaloissa suoritetaan paljon toimenpiteitä, joiden aikainen evakuointi saattaa johtaa potilaan kuolemaan. Siksi ennaltaehkäisy on tärkeimpiä sairaalan palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi sairaaloissa panostetaan henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen ja painotetaan paloturvallisuuteen sitoutumista.
Jos pahin mahdollinen tapahtuu, palavasta sairaalasta on voitava poistua turvallisesti. Siksi sairaalan paloturvallisuuden suunnittelussa keskitytään poikkeuksellisen tarkasti muun muassa poistumisreitteihin, pelastuslaitoksen esteettömiin kulkureitteihin, palokuormiin, sammutuslaitteistoihin, savunpoistoon, sekä syttyneen palon ja sen tuottamien savukaasujen leviämisen rajoittamiseen.
Poistumisturvallisuuden suunnittelun tason on oltava erittäin korkea, sillä paloa pakenevien joukossa on useimmiten myös lapsia ja toimintakyvyltään syystä tai toisesta alentuneita, kuten vanhuksia, potilaita, joille on suoritettu liikkumista haittaavia toimenpiteitä tai potilaita, jotka ovat voimakkaan lääkityksen alaisia.
Töölön sairaalan toiminnot päätettiin lopettaa ja siirtää Meilahden sairaala-alueelle yli kymmenen vuotta sitten. Siltasairaalan rakennushanke käynnistyi keväällä 2015, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS järjesti arkkitehtitoimistoille kutsukilpailun Meilahden sairaalan uudisrakennuksesta. Tuolloin hanke kantoi nimeä HUS Traumakeskus-syöpäkeskus. Kilpailun voitti työyhteenliittymä Team Integrated. Pääsuunnittelijana toimi Matti Anttila arkkitehtitoimisto AW2 Architects Oy:stä.
Kesäkuussa 2017 hankkeesta allekirjoitettiin projektinjohtourakkasopimus. Projekti käynnistettiin puolen vuoden kehitysvaiheella, jonka aikana laadittiin suunnitteluratkaisut rakennuttajan, käyttäjän, suunnittelijoiden ja urakoitsijan yhteistyönä. Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka mahdollisti samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen, jolla pyrittiin varmistamaan, että uudisrakennuksen tilat ovat mahdollisimman ajanmukaiset ja vastaavat tulevien käyttäjien tarvetta.
Siltasairaalan pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtikilpailun voittanut Team Integrated, johon kuuluivat A-Insinöörit konserniin (AINS Groupiin) kuuluvan AW2 Architects Oy:n lisäksi Brunet Saunier Architectures S.A., Arkkitehtuuritoimisto B&M Architects ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik. Rakennuksen valtava koko aiheutti suunnittelulle omat haasteensa, samoin sen sijainti – sovitettiinhan uudisrakennus keskelle toimivaa sairaala-aluetta ja vieläpä keskelle Helsinkiä.
Siltasairaalan työmaa käynnistyi vuoden 2018 tammikuussa purku-, maanrakennus- ja louhintatöillä. Perustuksia päästiin tekemään toukokuussa 2018 ja runkovaiheen elementtiasennukset aloitettiin saman vuoden syyskuussa. Hankkeen rakennusaika oli poikkeuksellisen pitkä, sillä haasteita asettivat etenkin sijainti, ahdas rakennuspaikka ja liittyminen Meilahden sairaala-alueen käytössä olevien kiinteistöjen tunneliverkostoon ja sairaalatekniikkaan. Rakentamisessa pyrittiin välttämään toimivien sairaaloiden potilastyön häirintää, joten esimerkiksi massiivinen louhintatyö räjäytyksineen keskellä sairaaloita ja niiden tärinäherkkiä laitteita oli vaativaa toteuttaa.
Rakennus valmistui määräajassa huolimatta uusista yllättävistä haasteista, kuten koronapandemiasta, jonka aikana toimistojen väki joutui siirtymään etätyöskentelyyn. Rakennuksilla esiintyi luonnollisesti sairaustapauksia, mutta tartuntoja oli aina sen verran maltillisesti kerrallaan, että koko työmaata ei tarvinnut pysäyttää. Rakennustyöt saatiin päätökseen kesäkuussa 2022, ja sairaala luovutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille.
Uuden Syöpäkeskuksen tilat avattiin ensimmäisille potilaille 3. tammikuuta 2023, ja Meilahden siltasairaala 23. tammikuuta 2023.
- alueelta louhittiin kalliota lähes 5 000 kuorma-autollisen verran
- elementtejä asennettiin jopa 300-400 kappaletta viikossa
- työmaalla oli samanaikaisesti jopa seitsemän nosturia
- rakennuksessa on 3 138 erillistä tilaa
- sairaalaan asennettiin 5 808 ovea tai luukkua; ikkunoita asennettiin 5 403 kappaletta
- lyijylevyä tilojen säteilysuojaukseen on käytetty 61 167 kiloa, joka vastaa noin 13 norsun painoa
- työmaalle perehdytettiin 5 021 henkilöä 854 yrityksestä
- työmaan suurin vahvuus oli 517 henkilöä (marraskuussa 2020) ja siellä työskenneltiin yhteensä 1236 henkilötyövuotta
- rakennusjätteen lajitteluaste rakennustyön aikana, purkujäte mukaan lukien, on ollut 91 % ja hyötykäyttöaste 96,3 %.
