Kategoria: Caset

Herttoniemen jäähalli, Helsinki

Herttoniemen jäähalli on tärkeä osa Helsingin kaupungin urheilupalveluja ja se palvelee niin harrastelijoita kuin kilpaurheilijoitakin. Uusi harjoitusjäähalli tarjoaa monipuoliset tilat jääurheilun harrastamiseen ja kilpailemiseen. Halli on avoinna ympäri vuoden.

Herttoniemen jäähallia sanotaan kaksirataiseksi eli kahden kaukalon harjoitushalliksi ja lisäksi hallissa on suunnilleen 500 neliömetriä oheisliikuntatiloja. Kaukaloiden pitkille sivuille on sijoitettu parvikatsomot. Varsinaisia katsomotiloja hallissa ei ole, sillä halli on käyttötarkoitukseltaan puhtaasti harjoitteluhalli. Siten halliin ei odoteta suuria katsojamääriä. Rakennuksen paloluokka (P2) rajaa koko hallin sallituksi henkilömääräksi enintään 500 henkeä, joten hallia ei myöskään tulla käyttämään messu- tai myyntitapahtumien järjestämiseen. 

Jääurheilulle varatut tilat sijaitsevat kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, toisessa kerroksessa sijaitsevat lähiliikuntatilat, kuten liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat luonnollisesti muun muassa puku- ja pesuhuoneet, wc-tilat, varustetilat, tilat mailahuollolle ja teroituspalveluille, ja monet muut jäähalliin kuuluvat tilat. Hallin kaikki tilat ja toiminnot on suunniteltu esteettömyys huomioiden, joten liikuntarajoitteisetkin pääsevät kulkemaan vaivatta. Hallilla toimii myös kahvila. 

Herttoniemen jäähalli
Herttoniemen Jäähalli rakennettiin keskeiselle paikalle valmiiseen kaupunkiympäristöön. Jäähallin eteläpuolella, kuvassa vasemmalla, sijaitsevat Herttoniemen kartanon upeat alueet 1760-luvulla perustettuine puutarhoineen ja suojeltuine rakennuksineen (kuva: Jouni Ranta).

Jäähalli rakennettiin keskeiselle paikalle valmiiseen ympäristöön. Jäähallin tontin länsipuolella kulkeva Linnanrakentajantie risteää tontin luoteisnurkassa Abraham Wetterin tien kanssa. Tontin eteläisellä laidalla sijaitsee Herttoniemen kartanon alue puutarhoineen ja rakennuksineen, joista erikseen mainittakoon 1700-luvulla rakennettu pehtoorin tupa, jossa nykyään sijaitsee suosittu Ravintola Wanha Mylly. Kartanonpuistoa pidetään yhtenä maan hienoimmista puistoalueista ja se kuuluu suojeltuine rakennuksineen, puistokujineen ja istutuksineen Helsingin kaupungin arvokkaimpiin puistokokonaisuuksiin.

Herttoniemen jäähalli
Herttoniemen jäähalli sjioitettiin Herttoniemen kartanon museorakennusten läheisyyteen, joten siihen päätettiin toteuttaa miljööseen sopivasti sulautuva puuverhous. Hallia on kuvattu ”Helsingin keskustakirjaston Oodin näköiseksi”, mutta jäähallin malliseksi (kuva: Jouni Ranta).

Huipputason jääkiekon ystäville hallista tekee mielenkiintoisen se, että Jokereiden edustusjoukkue harjoittelee pääsääntöisesti Herttoniemessä. Varsinaisia liigamittelöitä ei hallissa sen harjoitushalliluonteen mukaisesti tietenkään nähdä. Jokerit pelaa suurimman osan Mestiksen kotiotteluistaan Keravan jäähallissa, ja osan myös Helsingin jäähallissa.

Arkipäivisin jäähallin varauskirja on täytetty lähes kokonaan Jokereiden vuoroilla, mutta iltajäille halliin mahtuu muitakin joukkueita. Taitoluistelua hallissa harjoittelevat muun muassa Helsingin taitoluisteluklubi ry ja HSK Helsingfors Skridskoklubb, suomenkieliseltä nimeltään Helsingin Luistinklubi ry.

Herttoniemen jäähalli
KK-Palokonsultti Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Korpela ja johtava asiantuntija Satu Holopainen tutustumassa valmistuneeseen Herttoniemen jäähalliin (kuva: Jouni Ranta).

Palvelumme projektissa

Toteutimme Herttoniemen jäähalliin rakennuslupavaiheen paloteknisen suunnitelman ja toteutussuunnitteluvaiheen savunpoistosuunnitelman. Lisäksi laadimme paloteknisiä asiantuntijalausuntoja koskien julkisivurakenteita ja rakennuksen kylmän halliosan yläpohjan kattoelementtien paloturvallisuutta. Rakennus suunniteltiin jääurheilukäyttöön ja toteutettiin paloluokkaan P0 (P2), koska sen paloturvallisuuden suunnittelu toteutettiin oleellisilta osin toiminnalliseen palomitoitukseen perustuen.

Herttoniemen jäähalli
Jäähallin teräsrakenteinen runko takaa hallin rakenteellisen kestävyyden ja mahdollistaa suuren avoimen tilan rakentamisen. Kantavien teräsrakenteiden toteutusta ilman palosuojausta tarkasteltiin toiminnallisella palomitoituksella. Sen ansiosta rakenteita voitiin keventää, joka vähensi merkittävästi rakennuskustannuksia ja rakennuksen hiilijalanjälkeä (kuva: Jouni Ranta).

Kohdekohtaisessa toiminnallisessa palosuunnittelussa rakennus mitoitetaan kestämään rakennuksessa todennäköisesti sattuvat palotilanteet ja varmistetaan henkilöiden turvallinen poistuminen rakennuksesta. Toiminnallinen palomitoitus antaa siten mahdollisuuden poiketa taulukkomitoituksesta, joka etenkin sprinklatuissa rakennuksissa tuottaa usein tarpeettoman järeitä rakenneratkaisuja. Koska osa jäähallin tiloista varustettiin sprinklerijärjestelmällä, sen vaikutus huomioitiin toiminnallisessa palomitoituksessa.

Tarkastelimme toiminnallisella palomitoituksella suurimman sallitun henkilömäärän ylitystä (katsomoparven poistumissimulointi), palo-osaston enimmäispinta-alan ylitystä, kantavien teräsrakenteiden toteutusta ilman palosuojausta, lasiseinärakenteiden osastoivuusvaatimusta ja rakennuksen enimmäiskorkeuden ylitystä. Toiminnallinen palomitoitus auttoi vähentämään merkittävästi jäähallin rakennuskustannuksia ja pienentämään hiilijalanjälkeä, kun seinien rakenteita voitiin keventää ja palo-ovien sekä palokatkojen määrää vähentää, mutta ennen kaikkea sillä saavutettiin turvallisempi lopputulos, kun palo-osastointeja korvattiin automaattisella sammutusjärjestelmällä.

YLEISTIEDOT

Herttoniemen harjoitusjäähallin 7 000 neliömetrin uudisrakennuksen rakennusprojekti ajoittui vuosille 2020–2023. Hankkeen kustannusarvio oli suunnilleen 1 miljoona euroa. Jäähallin rakentaminen alkoi maaliskuussa 2021, ja se valmistui ja otettiin käyttöön syyskuussa 2023. Hallin rakennuttajana toimi Jääkenttäsäätiö sr., rakennusurakoitsijana VRJ Etelä-Suomi Oy ja arkkitehtinä Vesa-Jukka Vuorela, DAT Arkkitehdit Oy.

HERTTONIEMEN JÄÄHALLI KARTALLA

Herttoniemen jäähalli rakennettiin keskelle valmista kaupunkiympäristöä. Halli sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingissä lähellä Herttoniemen metroasemaa, joten sinne on helppo saapua niin julkisilla kulkuneuvoilla kuin omalla autollakin. Herttoniemen metroasemalta on noin kilometrin matka jäähallille, ja lähistöllä on useita bussipysäkkejä. Hallin sisätiloihin voi tutustua vaikka omat luistimet jalassa! Jokaiselle vapaat yleisöluisteluajat ovat tiistaisin iltapäivällä ja sunnuntaisin aamulla.

Lue aiheesta lisää

Katajanokan Laituri, Helsinki

Arkkitehtonisesti upea Katajanokan Laituri sijaitsee helsinkiläisille tärkeällä ja perinteisellä paikalla, onhan Helsingin Katajanokalla takanaan satojen vuosien historia. Uusi toimitalo sijoittuu merelliseen ympäristöön pienen matkan päähän Stora Enson entisestä pääkonttorista, Alvar Aallon sokeripalana tunnetusta rakennuksesta. Lähistöllä sijaitsevat muun muassa Eteläsataman merikylpylä Allas Sea Pool ja Helsingin kuuluisa Kauppatori.

Valmis rakennus sisältää noin 16 000 neliömetriä yrityksille ja palveluntarjoajille vuokrattavia toimitiloja sekä yleisölle avoimia julkisia tiloja, jotka tulevat toimimaan merellisestä sijainnista nauttivien kaupunkilaisten, matkailijoiden ja palveluntarjoajien kohtaamispaikkana yhdellä Helsingin hienoimmista kaupunginosista.

Puurakentamisen suunnannäyttäjä

Katajanokan Laiturista on rakentumassa, paitsi merkittävä suunnannäyttäjä kaupunkiympäristön puurakentamiselle, myös nykyaikainen ja edistyksellinen hiilineutraaliutta tavoitteleva toimitilakiinteistö, jonka kuluttama energia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Rakennuksen ilmastovaikutusten minimointi sen koko elinkaaren ajalla onkin yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista. Rakennuksen valmistuttua sille tullaan hakemaan vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioivaa LEED Platinum -ympäristösertifikaattia.

Näkyvät puupinnat, rakennuksen persoonallinen muotoilu ja puurakenteiden massiivisuus ovat toki keskeisiä osia Katajanokan Laiturin arkkitehtuuria ja identiteettiä, mutta ilmaston kannalta vastuullisesti kasvatetun ja uusiutuvan massiivipuun käyttö tekee Katajanokan Laiturista myös merkittävän ja pitkäikäisen hiilivaraston. Rakennus tehdään kestämään vähintään sata vuotta ja varastoimaan hiiltä sen puurakenteiden eliniän ajan. Laskelmien mukaan rakenteet sitovat jopa 5 865 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa suunnilleen 3 500 henkilöauton vuotuista päästömäärää.

Projektissa hyödynnetään Stora Enson Sylva™ -rakennussarjaa, joka koostuu mittojen mukaan esivalmistetuista rakennuselementeistä. Valmis puurunko sisältää 7600 kuutiota Stora Enson toimittamaa massiivipuuta. Tästä noin 6000 m³ on yhtiön Gruvönin tehtaalla Ruotsissa valmistettua ristiinliimattua puuta (CLT) ja 1600 m³ yhtiön Varkauden tehtaiden tuottamaa viilupuuta (LVL). Viilupuuta käytetään rakennuksen kantavana pilaripalkkirunkona, CLT:tä taas rakennuksen jäykistävien sisäseinien, hissi- ja porraskuilujen, portaiden sekä välipohjien ja yläpohjan kantavana rakenteena. Vastaavaa puurunkoa ei löydy muualta. Rakennus viimeistellään pääosin lasisella julkisivulla.

Katajanokan Laituri marraskuussa 2023
Merelliseen ympäristöön rakentuvan Katajanokan Laiturin rakennustyöt olivat marraskuussa 2023 hyvällä mallilla. Rakennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024 (kuva: Puurakentajat Group Oy).

Palvelumme projektissa

KK-Palokonsultti Oy on toteuttanut Katajanokan Laiturin paloteknisen suunnittelun ja laatinut kohteesta lukuisia rakennuspaikkakohtaisia asiantuntijalausuntoja ja erilaisia selvityksiä. Keskiaulan massiivipuisten lamellien vaikutus palon ja savun leviämiseen tutkittiin palosimulointien avulla, jotta saatiin varmistettua puupintojen käytön turvallisuus. Kohteen kokonaiskerrosala ylittää reilusti P2-paloluokan ylärajan, joten rakennus päädyttiin jakamaan palomuurinomaisella puisella rakenteella kahteen osaan.

PUURAKENTAMISEN HELMI

Katajanokan Laiturin on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, jonka suomalaisesta metsästä innoituksena ammentanut kilpailutyö ”Spring” voitti Katajanokalle kaavaillusta puurakenteisesta toimitilasta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun vuonna 2020. Katajanokan Laituri toteutetaan yhteistyössä projektinjohdosta vastaavan Haahtelan kanssa. Työeläkeyhtiö Varman omistaman rakennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024.

Palkintolautakunnan arviointiperusteiden mukaisesti arkkitehtuurikilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkirakenteelliset, maisemalliset, toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset tasapainoisesti yhdistävä ratkaisu ja arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan Katajanokan Laituri eittämättä sopiikin täydellisesti keskeiselle paikalleen. Palkintolautakuntaa lainataksemme ”Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka jatkaa Esplanadilta Katajanokalle ulottuvien vaaleiden kaupunkitalojen rintamaa modernin arkkitehtuurin keinoin. Se sopii myös hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön. Rakennuksen pyöreät nurkat liittävät sen viereisten Tulli- ja Pakkahuoneen ja hotellin muotoihin, jotka toistuvat myös muualla Katajanokan kansallisromanttisen ja Art Nouveau -ajan arkkitehtuurissa.”

KATAJANOKAN LAITURI KARTALLA

Lue aiheesta lisää

  • Katajanokan laituri, runsaasti tietoa uudisrakennuksesta ja sen rakentamisesta, sivustolla voi muun muassa seurata rakennuksen valmistumista päivittäin päivittyvillä kuvilla.
  • Havainnevideo Katajanokan Laituri -kiinteistöstä (YouTube, Työeläkeyhtiö Varma)
  • Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
  • Katajanokka (Wikipedia).

Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki

Helsingin luonnontiedelukio on saanut käyttöönsä Helsingin yliopiston rakennuttamat uunituoreet toimitilat. Vuonna 1999 perustettu lukio siirtyy vanhoista ja ahtaiksi käyneistä Käpylän tiloistaan Kumpulanmäen vehreälle yliopistokampukselle syksyn 2023 aikana. Kumpulan kampus on luonnontieteiden tutkimuksen ja opetuksen keskus lähellä Helsingin keskustaa. 

Uuden koulurakennuksen sijoittuminen Kumpulan kampusalueelle ja yliopiston kanssa osittain yhteiskäyttöön tulevat tilat mahdollistavat lukion entistä tiiviimmän yhteistyön yliopiston kanssa. Lukiolaiset tulevat esimerkiksi käyttämään yliopiston auditorioita, liikuntatiloja ja laboratorioita, ja yliopistokin voi käyttää lukion tiloja toimintaansa. Tuleva yhteistyö Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa lisännee luonnontiedelukion suosiota entisestään.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Kumpulan kampus on yksi Pohjoismaiden suurimmista luonnontieteellisen osaamisen keskittymistä. Uuden koulurakennuksen sijoittuminen kampusalueelle mahdollistaa tiiviin yhteistyön Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa (kuva: Jouni Ranta).

Ympäristöystävällinen runko ja muokattavat tilat

Viisikerroksinen uudisrakennus on toteutettu puurakenteisena. Puu on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen rakennusmateriaali, joka tarjoaa oppilaille viihtyisän, turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön ja säästää ympäristöä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Puuta on käytetty monipuolisesti myös tilojen sisustamisessa.

Luonnontiedelukion runkoratkaisuksi valittiin terästä, puuta ja betonia yhdistelevä hybridirakenne, joka madaltaa rakennuksen hiilidioksidipäästöjä niin rakennusvaiheessa kuin sen elinkaarenkin aikana. Rungossa on käytetty Stora Enson CLT-laattoja, Versowoodin liimapuupalkkeja sekä Peikon DELTABEAM®-liittopalkkeja. Rakennuksen rungon pystyttänyt Puurakentajat Oy on aiemmin urakoinut samankaltaisten rakennusten parissa muun muassa helsinkiläisissä päiväkotihankkeissa.

Joustava hybridirakenne mahdollistaa rakennuksen helpon muuntelun. Tämä pidentää rakennuksen elinkaarta ja tekee näin myös investoinnista kannattavamman. Tilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja ne on suunniteltu mahdollisimman muuntojoustaviksi. Rakennuksessa ei esimerkiksi ole lainkaan kantavia väliseiniä, ja koko rakennuksessa on vain kaksi vahvistettua portaikkoa.

Uudisrakennus säästää ympäristöään myös hyödyntämällä paikallista uusiutuvaa energiaa. Rakennuksen päälämmitysmuotona toimii maalämpö ja katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä kiinteistön käyttöön. Tiloissa on hyödynnetty useita energiatehokkuutta ja viihtyvyyttä lisääviä teknisiä ratkaisuja, sisäkattoon on esimerkiksi kiinnitetty hiilidioksidipitoisuutta mittaavia antureita.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Vaaleat puupinnat luovat viihtyisän, turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön. Puu on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen rakennusmateriaali, joka säästää ympäristöä rakennuksen koko elinkaaren ajan (kuva: Jouni Ranta).

Valmista tuli syksyllä 2023

Opetus luonnontiedelukion uusissa tiloissa käynnistyi syksyllä 2023. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2021, kun rakennusyhtiö SRV ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy allekirjoittivat sopimuksen uudisrakennuksen toteuttamisesta. Uudet tilat tarvittiin, koska alkuperäinen rakennus Mäkelänkadulla Käpylässä kävi opiskelijamäärien kasvaessa ahtaaksi. Helsingin kaupunki on tiloissa Helsingin Yliopistokiinteistöjen vuokralaisena.

Hankkeen tavoitteena oli turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö yli 900 opiskelijan ja 60 opettajan käyttöön. Talon tulevat käyttäjät olivat hankkeessa mukana alusta alkaen. Osapuolten kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, jotta tulevat ratkaisut palvelisivat oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jonka kokonaiskustannusarvio oli suunnilleen 22 miljoonaa euroa. Koulun arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä ja sen pääurakoitsijana toimi SRV. Kooltaan rakennus on noin 5400 bruttoneliömetriä.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Helsingin luonnontiedelukion uudisrakennus on viisikerroksinen P0-paloluokan sprinklattu puurakennus, jonka hybridirunko yhdistelee terästä, puuta ja betonia (kuva: Jouni Ranta).

Palvelumme projektissa

Toteutimme kohteeseen paloteknisen suunnittelun, annoimme asiantuntijalausuntoja ja suoritimme tarkastuksen. Koska kyseessä oli puurakenteinen rakennus, jonka kerrosluku (viisi), korkeus (22 m) ja suunniteltu henkilömäärä (1700) ylittivät P2 paloluokan rajat (4 kerrosta, korkeus 14 m, 1000 henkilöä), suunnittelussa käytettiin toiminnallista palomitoitusta. Toiminnallisella mitoituksella mahdollistettiin rakennuksen toteuttaminen paloluokkaan P0.

Palosimuloinnilla ja sen pohjalta laaditulla riskianalyysilla pystyttiin osoittamaan, että kyseinen puurunkoinen koulurakennus, jossa on myös näkyviä puupintoja, on vähintään yhtä paloturvallinen kuin vastaava taulukkomitoituksen vaatimusten mukaan tehty P1-paloluokan koulurakennus, jonka kantava runko on tehty palamattomista materiaaleista. Rakenteiden osalta sortumisriski on pienempi kuin verrokkirakennuksessa ja henkilöturvallisuuden osalta rakennus on sprinklaukseen perustuen oleellisesti turvallisempi kuin verrokkina ollut taulukkomitoitettu rakennus.

Projekti oli avaus sen suhteen, että vastaavia vaatimuksia voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös muihin vastaaviin koulurakennuksiin ja toimii hyvänä pohjana palomääräysten mahdolliselle laajentamiselle korkeampiin puurunkoisiin koulurakennuksiin.

HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KARTALLA

Lue aiheesta lisää

Päiväkoti Martta Wendelin, Tuusula

Päiväkoti Martta Wendelin on 10-ryhmäinen päiväkoti, joka tarjoaa varhaiskasvatuspaikat noin 200 lapselle. Rakennuksen monipuoliset muuntojoustavat tilat sisältävät muun muassa iltakäyttöön soveltuvan liikuntasalin, taiteen perusopetukseen sopivan ateljeen, ruokatilan ja toimistotiloja. Lisäksi päiväkodilla on suuri piha-alue.

Päiväkodin tilat on suunniteltu tukemaan lasten oppimista ja hyvinvointia sekä luomaan optimaaliset puitteet lasten kehitykselle. Suunnittelun keskeinen tavoite on ollut turvallinen ja rauhallinen toimintaympäristö, joka on saavutettu käyttämällä rakennusmateriaalina puuta, suosimalla hillittyä väripalettia sekä huolehtimalla valoisuudesta, hyvästä ilmanvaihdosta ja miellyttävästä akustiikasta.

Päiväkodin sisustuksessa näkyy päiväkodille nimensä antaneen kuvataiteilija Martta Wendelinin taide, joka tuo miljööseen visuaalista iloa ja inspiraatiota. Martta Wendelin oli tunnetuimpia 1900-luvun alkupuolen suomalaisia kuvittajia, joka tunnetaan erityisesti korttien, kansien ja satukirjojen kuvittajana.

Päiväkoti Martta Wendelin rakennettiin noudattaen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä painottavan pohjoismaisen Joutsenmerkin ympäristökriteerejä. Kriteerit takaavat rakennuksen ympäristöystävällisyyden sen koko elinkaaren ajan ja ne huomioitiin niin rakennusvaiheessa kuin päiväkodin toiminnassakin. Elokuussa 2022 päiväkoti saikin oman Joutsenmerkkinsä ansaittuna tunnustuksena positiivisesta vaikutuksestaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

Päiväkoti Martta Wendelin, Tuusula. Kuva: Puuinfo/Hannu Rytky.
Rakennuksen julkisivussa on käytetty vaihtelevan levyistä pystysuuntaista kuultomaalilla sävytettyä lehtikuusiverhousta (kuva: Puuinfo/Hannu Rytky).

Massiivipuun käyttö lisääntyy vauhdilla

Massiivipuusta on tullut muutamassa vuodessa trendikäs materiaali myös julkisissa rakennushankkeissa. Julkisen sektorin puurakentamista vauhdittavat ympäristöministeriön asettamat kansalliset tavoitteet. Tavoitteena on, että puurakenteisten rakennusten osuus kaikista uusista julkisista rakennuksista olisi vuonna 2025 jo 45 prosenttia.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa käytettiin ympäristöystävällisiä ja hiilijalanjälkeä pienentäviä massiivipuisia CLT-elementtejä, ja ulkovuoraus valmistettiin vaihtelevaa säätä kestävästä lehtikuusipaneelista. Hankkeen ympäristövaikutusta ja elinkaaren hiilijalanjälkeä arvioitiin Ympäristöministeriön julkaisemalla rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä.

Päiväkoti Martta Wendelin, Tuusula. Kuva: Puuinfo/Hannu Rytky.
Vaaleat puupinnat, hillitty värien käyttö ja valoisat tilat luovat turvallisen ja rauhallisen ympäristön. Päiväkodin sisustuksessa käytetään näyttävästi rakastetun kuvataiteilija Martta Wendelinin kuvitusta (Wendelinin taidetta kuvassa väliovessa vasemmalla, kuva: Puuinfo/Hannu Rytky).

Ansaittua kansainvälistä tunnustusta

Päiväkoti Martta Wendelin sai ansaitsemaansa kansainvälistä tunnustusta ja näkyvyyttä voitettuaan keväällä 2023 merkittävän kansainvälisen lehdistön myöntämän puuarkkitehtuuripalkinnon. Palkinto julkaistiin Lillen kaupungissa Ranskassa järjestetyssä puurakentamisen Forum International Bois Construction -tapahtumassa 13. huhtikuuta 2023.

Kyseinen vuosittainen puuarkkitehtuuripalkinto jaettiin viidettä kertaa. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin puuarkkitehtuurin huippuosaamista, kannustaa innovatiiviseen arkkitehtuuriin sekä yhdistää maita, joissa puurakentaminen on arvossaan. Palkintoraati koostui viiden puurakentamiseen ja arkkitehtuuriin keskittyvän lehden edustajista, jotka valitsivat voittajan yhdeksän ehdokkaaksi nimetyn rakennuksen joukosta. Raati kiitti arviossaan erityisesti CLT-paneelien käyttöä.

Kansainvälinen palkinto on osoitus rakennuksen korkeasta laadusta ja innovatiivisuudesta ja omiaan vahvistamaan Päiväkoti Martta Wendelinin mainetta ja asemaa huippuluokan suomalaisen puuarkkitehtuurin edelläkävijänä.

Päiväkoti Martta Wendelin, Tuusula. Kuva: Puuinfo/Hannu Rytky.
Rakennus on kaksikerroksinen P2-paloluokan sprinklattu puurakennus. Rakennuksen ulkoseinät ovat CLT:tä, samoin kantavat väliseinät ja välipohjat. Sisätiloissa CLT on pääosin jätetty näkyviin (kuva: Puuinfo/Hannu Rytky).

Palvelumme projektissa

Meille Päiväkoti Martta Wendelin oli tavanomainen ja paloasetuksen taulukkoarvojen mukainen kohde. Toiminnallista mitoitusta emme tähän kohteeseen soveltaneet. Rakennus on melko kookas kaksikerroksinen P2-paloluokan puurakenteinen päiväkoti, jonka palo-osaston koko vaati rakennukseen automaattisen sammutusjärjestelmän. Toisesta kerroksesta laskeutuvat ”tuplaportaat” olivat ehkä tavanomaisuudesta poikkeavin yksityiskohta. Normaalisti käytössä olevien kahden portaan lisäksi toisesta kerroksesta pääsee poistumaan kahden osastoidun porrashuoneen kautta.

Toimimme hankkeessa osana päiväkotirakennuksen suunnittelutiimiä ja ohjasimme rakennuksen suunnittelua paloturvallisuuden näkökulmasta. Lähtötietona meillä oli hankesuunnitelma. Olimme mukana yleissuunnittelussa, lupasuunnittelussa ja rakennuksen käyttöönottovaiheessa. Laadimme kohteeseen paloteknisen suunnitelman, savunpoistosuunnitelman sekä konsultoimme suunnitteluryhmää. Lausuntoja emme kohteesta antaneet.

Osallistuimme myös rakennuksen aikaiseen valvontaan, kävimme muun muassa varmistamassa kohteen suunnittelun mukaisen toteutuksen, ja olimme läsnä kohteen erityisellä palotarkastuksella (pelastusviranomaisen tekemä palotarkastus ennen rakennusvalvonnan tekemää käyttöönottotarkastusta).

Rakennuksen suunnittelu kesti vuodet 2018–2020, sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2020, ja valmista tuli toukokuussa 2022. Päiväkoti aloitti toimintansa 1.8.2022. Päiväkodin rakennuttajana toimi Tuusulan kunta ja sen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy.  Rakennuksen pääurakoitsijana toimi Arkta Rakennuskultti Oy.

PÄIVÄKOTI MARTTA WENDELIN KARTALLA

Lue aiheesta lisää

Meilahden siltasairaala ja Syöpäkeskus, Helsinki

Siltasairaalan näyttävät uudisrakennukset nousivat Helsingin Meilahden sairaala-alueelle, Meilahden tornisairaalan, Syöpätautien klinikan ja Paciuksenkadun rajaamalle kolmiomaiselle tontille. Uuden sairaalan suunnittelun perustana on ollut yksinkertainen ja toimiva rakenne sekä muuntojoustavuus. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, hyvään sisäilman laatuun ja luonnonvalon monipuoliseen hyödyntämiseen.

Sairaalan nimi juontuu kaksiosaisen rakennuksen tilat yhdistävästä lasiseinäisestä sillasta. Rakenneteknisesti vaativaan teräsrakenteiseen siltaan on yhdyskäytävien lisäksi sijoitettu neuvottelutiloja ja suuri oleskeluportaikko. Ratkaisuun päädyttiin, koska rakennuksia yhdistävää käytävää ei ajoväylän vuoksi voitu rakentaa maan tasoon. Siltaa käyttävät muun muassa opetussairaalan opiskelijat ja sairaalassa vierailevat omaiset. Potilaita sillalla kuljetetaan harvemmin.

Siltasairaala liitettiin Meilahden sairaala-alueen muihin rakennuksiin, tunneliverkostoon ja sairaalatekniikkaan. Rakennus integroitiin uudisrakennuksen alta kulkevaan vanhaan henkilö- ja talotekniikkatunneliin, jonka säilyttämiseen päädyttiin kustannussyistä. Tunneli oli vieläpä käytössä koko rakennushankkeen ajan. Lukuisten liitoskohtien integrointi on ollut yksi vaativimmista vastaavista projekteista, mitä Suomessa on toteutettu.

Meilahden siltasairaala ja Syöpäkeskus, Helsinki
Siltasairaala on saanut nimensä näyttävästä 40 metriä pitkästä lasiseinäisestä yhdyssillasta, joka yhdistää kaksiosaisen rakennuksen tilat. Rakennusten julkisivun runkona toimivat termorankaelementit, jotka on verhoiltu alumiinikoteloilla ja varustettu kirkkailla, silkkipainokuvioiduilla laseilla (kuva: Jouni Ranta).

Siltasairaalan paloturvallisuuden suunnittelu

Projektina Siltasairaala oli, paitsi yksi yrityksemme historian suurimmista ja laajimmista hankkeista, myös yksi pitkäaikaisimmista. Aloitimme hankkeen parissa maaliskuussa 2016 ja viimeistelimme työmme yli kuusi vuotta myöhemmin. Valtaosan paloteknisestä suunnittelusta toteutimme vuosina 2016-2018. Rakennuslupaan vaadittavat asiakirjat laadittiin vuonna 2017 ja rakennuslupahakemus jätettiin vuodenvaihteessa 2018.

Meille projekti käynnistyi tavanomaisena taulukkomitoituksena. Palotekninen suunnittelu toteutettiin, kuten ”perinteisesti on tehty”, eli lähes kokonaan taulukkomitoituksena siihen asti, että rakennuslupahakemus oli valmis. Nykyään merkittävästi suurempi osa suunnittelusta toteutettaisiin todennäköisesti toiminnallisella palomitoituksella ja simuloinneilla jo kustannussäästöjenkin vuoksi.

Taulukkomitoituksessa jouduttiin tekemään soveltavia ratkaisuja, esimerkiksi rakennuksen valtavan koon vuoksi muutamien yksittäisten poistumisreittien suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Rakennuksia yhdistävä siltakaan ei ole virallisesti pelkkä yhdyskäytävä vaan kokoontumistila, jolla oli oma vaikutuksensa rakennuksen käyttöturvallisuuden ja paloturvallisuuden suunnitteluun.

Siltasairaalan oleskeluportaikko
Siltasairaalan sillan oleskeluportaikko. Rakennuksia yhdistävä silta ei ole pelkkä nopeasti läpikuljettava yhdyskäytävä, vaan tarkoitettu myös oleskelu- ja kokoontumistilaksi (kuva: Paula Järvinen, HUS).

Muutamissa yksityiskohdissa käytimme simulointeja jo ennen rakennuslupahakemuksen valmistumista. Siltasairaala pyrittiin suunnittelemaan siten, että rakennuksessa on helppo suunnistaa ilman opastavia lattiateippauksia. Toteutus perustuu kolmeen korkeaan lasiaulaan, jotka toimivat eräänlaisina kiintopisteinä. Tutkimme simuloinneilla muun muassa näiden aulojen lasiseinien käyttäytymistä oletetussa palonkehityksessä.

Siltasairaalan pääaula
Siltasairaalan pääaulan viisikerroksinen lasiseinä. Aulaa koristaa suuri seinäruusu, ja sama teema jatkuu muuallakin rakennuksessa (kuva: Paula Järvinen, HUS).

Rakennusluvan myöntämisen jälkeen monia suunnitelmien yksityiskohtia on edelleen tarkennettu toiminnallisella palomitoituksella simulointeineen ja muutoksille on tarvittaessa haettu muutoslupia. Simulointeja suoritettiin muun muassa seuraavissa tapauksissa:

  • Ambulanssipihalla tapahtuvan palon simulointi. Ambulanssipiha sijaitsee rakennuksia yhdistävän sillan alla, joten tutkimme ambulanssipihalla mahdollisesti syttyvän tulipalon vaikutusta yläpuolisen sillan rakenteisiin.
  • Aulatilojen atriumin ja Syöpäkeskuksen atriumin palo-osastoivien lasirakenteiden simulointi. Aulat nousevat alemmista kerroksista ylempiin ja niiden molemmilla puolilla on auloihin rajoittuvia tiloja, myös potilasosastoja. Alun perin lasirakenteet mitoitettiin paloluokkaan EI60, mutta simulointi osoitti, että paloluokan E15 lasikin olisi palonkestoltaan riittävä. Sairaalan rakennuttaja HUS Kiinteistöt Oy halusi kuitenkin pitää turvallisuustason korkeana joten lasiseinät toteutettiin paloluokkaan E30 hyväksytyillä laseilla. Varman päälle.
  • Varavoimatilassa tapahtuvan öljypalon vaikutus julkisivun rakenteisiin.

Toiminnallisella palomitoituksella haettiin paloturvallisia vaihtoehtoja rakenneratkaisuihin, etenkin lasirakenteisiin, myös kustannussäästömielessä. Koska sairaalan valaistuksen suunnittelussa pyrittiin hyödyntämään luonnonvaloa, lasipintoja riittää. Rakennukseen on asennettu yli 5400 ikkunaa.

Palvelumme projektissa

Palveluihimme Meilahden siltasairaalan ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeessa kuuluivat:

  • palotekninen suunnittelu taulukkomitoituksella, palotekniset suunnitelmat
  • oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu simuloinnein ja laskelmin; tutkimme lähinnä palon vaikutusta erilaisiin rakenteisiin, tässä projektissa emme toteuttaneet poistumissimulointia tai simuloineet savunpoistoa
  • savunpoistosuunnitelmat
  • palotekniset asiantuntijalausunnot rakentamispaikkakohtaista varmentamista varten rakennustuotteille, joilla ei ollut olemassa hyväksyntämenettelyä, tai jotka poikkesivat niitä koskevasta hyväksynnästä
  • konsultointi eri suunnittelualoille ja urakoitsijoille paloteknisissä kysymyksissä
  • viranomaishyväksynnät suunnitelmille
  • työmaanaikainen paloturvallisuussuunnittelu
  • integroitujen liitososien paloturvallisuuden suunnittelu (maanalaiset tilat, käytävät, parkkikuilut ja muut vastaavat yhdistettiin vanhoihin maan alla kulkeviin kuiluihin ja tunneleihin).

Päällimmäinen muistomme tästä hienosta projektista on se, että paloturvallisuudesta huolehdittiin poikkeuksellisen hyvin ja parhaan mahdollisen nykytiedon pohjalta. Monessa arkisemmassa projektissa palokonsultin tehtävät ovat loppuneet rakennusluvan myöntämiseen, mutta Siltasairaalan hankkeessa meidät pidettiin tiiviisti mukana loppuun asti. Jokainen paloturvallisuuteen vaikuttava yksityiskohta varmistettiin, jokainen suunnitelmiin tehty muutos tarkistettiin, saimme vastata jatkuviin kysymyksiin, uusia lausuntoja pyydettiin tiuhaan tahtiin, ja simulointejakin tehtiin paljon. Painotamme, että on erittäin poikkeuksellista että tilaaja haluaa huolehtia kohteen paloturvallisuudesta näin hyvin, ja siksi monessa muussa kohteessa syntyykin rakentamisen aikana virheitä. Siksi olemme luottavaisin mielin, että Siltasairaalan paloturvallisuusratkaisut ovat varmasti kunnossa.

Siltasairaala pähkinänkuoressa

Meilahden tornisairaalan ja Syöpätautien klinikan väliin noussut Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan toiminnot sekä osan Syöpätautien klinikasta ja liittyy viereisiin rakennuksiin muodostaen niiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Siltasairaala on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin historian suurin rakennushanke ja yksi Suomen historian vaativimpia ja laajimpia sairaalarakentamisen kohteita.

Siltasairaala oli seitsemän vuotta kestänyt 305,5 miljoonan euron rakennushanke. Sairaala koostuu kahdesta uudisrakennuksesta ja niitä yhdistävästä yhdyskäytävästä, sillasta. Sairaalan omistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja sen rakennuttajana toimi HUS Kiinteistöt Oy. Pääurakoitsijana toimi SRV, yksi Suomen suurimmista ja kokeneimmista sairaalarakentajista.

Toiminnan alkaessa Siltasairaalan nimellä kulkenut rakennushanke jakautui kahdeksi toimivaksi sairaalaksi, Meilahden siltasairaalaksi ja Syöpäkeskukseksi. Uusien sairaaloiden myötä Meilahden sairaala-alueelle on jatkossa keskittynyt merkittävä osa maamme nykyaikaisimmasta ja korkeatasoisimmasta erityisosaamista edellyttävästä erikoissairaanhoidosta.

Siltasairaalassa on 58 tehohoitopaikkaa, 16 leikkaussalia, neljä vuodeosastoa, 215 sairaansijaa, 69 päiväsairaalapaikkaa, poliklinikkavastaanottoja sekä ravintola- ja opetustiloja. Rakennuksen tilavuus on yli 350 000 m³, joka vastaa yli kolmea eduskuntataloa, ja sen kokonaispinta-ala suunnilleen 71 500 m² – lähes saman verran kuin seitsemällä jalkapallokentällä! Sairaalan kerrosmäärä vaihtelee rakennuksen matalamman osan viidestä kerroksesta korkeimman yhdeksään.

Rakennukseen on toteutettu yli 3 000 erillistä tilaa, joista osa on teknisesti hyvin vaativia ja tarkoitettu muun muassa tehohoitoon, leikkauksiin, kuvantamiseen ja sädehoitoon. Toiminta ja tilat on suunniteltu tutkimus- ja hoitolaitteiden ympärille. Tilasuunnittelun lähtökohtana on ollut potilaiden mahdollisimman vähäinen siirtotarve, sillä etenkin traumapolin kohdalla lyhyet siirtoetäisyydet saattavat säästää ihmishenkiä.

Meilahden siltasairaala kartalla

Lue lisää

Niin henkilöstön kuin potilaidenkin kannalta on tärkeää, että kaikki sairaalan tilat ovat turvallisia ja mahdollistavat tehokkaan potilastyön. Sairaalan paloturvallisuuden on yksinkertaisesti oltava parhaassa mahdollisessa kunnossa, sillä palo voi vahingoittaa vakavasti henkilöitä, potilastietoja ja sairaalan omaisuutta. Sairaalan toiminnan keskeyttävä tulipalo voi aiheuttaa potilasturvallisuudelle vakavia seurauksia vielä pitkään palon jälkeen. Lisäksi tulipalolla saattaa olla laajoja vaikutuksia sairaalan lähiympäristöön.

Suomessakin on vuosien varrella tapahtunut useita sairaala- ja hoitolaitospaloja. Kahdessa tapauksessa kolmesta palon aiheuttaa ihminen, joko tahallaan, tuottamuksellisesti tai vahingossa. Useissa tahallaan sytytetyissä paloissa syylliseksi on osoittautunut potilashuoneen irtaimistoa tuleen tuikannut psykiatrinen potilas. Sairaalatilojen avoimuuden vuoksi tuhopoltonkin riski on mahdollinen.

Yhdessä tapauksessa kolmesta syypää on huolimattomasti käytetty tai vioittunut laite. Meilahden sairaalan leikkaussali- ja anestesiaosaston merkittäviä aineellisia vahinkoja aiheuttanut tulipalo lokakuussa 2009 syttyi virheellisesti käytetyn ja väärään roska-astiaan pudotetun kertakäyttöisen polttokynän kytkeytymisestä päälle. Kuolonuhreilta onneksi vältyttiin. Turun Yliopistollisen Keskussairaalan ensiapupoliklinikan palo syyskuussa 2011 taas johtui hoitajakutsujärjestelmän liittimen oikosulusta potilaspaikalla. Tässäkään tapauksessa ei menehtynyt kukaan, mutta kolme savulle altistunutta hoitajaa jouduttiin kuljettamaan hoitoon ja palo aiheutti 17,5 miljoonan euron vahingot.

Sairaalaympäristön riskeihin ja paloturvallisuuteen vaikuttavat samat periaatteet kuin muissakin rakennuksissa, mutta panokset ovat tavanomaista korkeammat. Sairaaloissa suoritetaan paljon toimenpiteitä, joiden aikainen evakuointi saattaa johtaa potilaan kuolemaan. Siksi ennaltaehkäisy on tärkeimpiä sairaalan palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi sairaaloissa panostetaan henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen ja painotetaan paloturvallisuuteen sitoutumista.

Jos pahin mahdollinen tapahtuu, palavasta sairaalasta on voitava poistua turvallisesti. Siksi sairaalan paloturvallisuuden suunnittelussa keskitytään poikkeuksellisen tarkasti muun muassa poistumisreitteihin, pelastuslaitoksen esteettömiin kulkureitteihin, palokuormiin, sammutuslaitteistoihin, savunpoistoon, sekä syttyneen palon ja sen tuottamien savukaasujen leviämisen rajoittamiseen.

Poistumisturvallisuuden suunnittelun tason on oltava erittäin korkea, sillä paloa pakenevien joukossa on useimmiten myös lapsia ja toimintakyvyltään syystä tai toisesta alentuneita, kuten vanhuksia, potilaita, joille on suoritettu liikkumista haittaavia toimenpiteitä tai potilaita, jotka ovat voimakkaan lääkityksen alaisia.

Töölön sairaalan toiminnot päätettiin lopettaa ja siirtää Meilahden sairaala-alueelle yli kymmenen vuotta sitten. Siltasairaalan rakennushanke käynnistyi keväällä 2015, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS järjesti arkkitehtitoimistoille kutsukilpailun Meilahden sairaalan uudisrakennuksesta. Tuolloin hanke kantoi nimeä HUS Traumakeskus-syöpäkeskus. Kilpailun voitti työyhteenliittymä Team Integrated. Pääsuunnittelijana toimi Matti Anttila arkkitehtitoimisto AW2 Architects Oy:stä.

Kesäkuussa 2017 hankkeesta allekirjoitettiin projektinjohtourakkasopimus. Projekti käynnistettiin puolen vuoden kehitysvaiheella, jonka aikana laadittiin suunnitteluratkaisut rakennuttajan, käyttäjän, suunnittelijoiden ja urakoitsijan yhteistyönä. Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka mahdollisti samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen, jolla pyrittiin varmistamaan, että uudisrakennuksen tilat ovat mahdollisimman ajanmukaiset ja vastaavat tulevien käyttäjien tarvetta.

Siltasairaalan pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtikilpailun voittanut Team Integrated, johon kuuluivat A-Insinöörit konserniin (AINS Groupiin) kuuluvan AW2 Architects Oy:n lisäksi Brunet Saunier Architectures S.A., Arkkitehtuuritoimisto B&M Architects ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik. Rakennuksen valtava koko aiheutti suunnittelulle omat haasteensa, samoin sen sijainti – sovitettiinhan uudisrakennus keskelle toimivaa sairaala-aluetta ja vieläpä keskelle Helsinkiä.

Siltasairaalan työmaa käynnistyi vuoden 2018 tammikuussa purku-, maanrakennus- ja louhintatöillä. Perustuksia päästiin tekemään toukokuussa 2018 ja runkovaiheen elementtiasennukset aloitettiin saman vuoden syyskuussa. Hankkeen rakennusaika oli poikkeuksellisen pitkä, sillä haasteita asettivat etenkin sijainti, ahdas rakennuspaikka ja liittyminen Meilahden sairaala-alueen käytössä olevien kiinteistöjen tunneliverkostoon ja sairaalatekniikkaan. Rakentamisessa pyrittiin välttämään toimivien sairaaloiden potilastyön häirintää, joten esimerkiksi massiivinen louhintatyö räjäytyksineen keskellä sairaaloita ja niiden tärinäherkkiä laitteita oli vaativaa toteuttaa.

Rakennus valmistui määräajassa huolimatta uusista yllättävistä haasteista, kuten koronapandemiasta, jonka aikana toimistojen väki joutui siirtymään etätyöskentelyyn. Rakennuksilla esiintyi luonnollisesti sairaustapauksia, mutta tartuntoja oli aina sen verran maltillisesti kerrallaan, että koko työmaata ei tarvinnut pysäyttää. Rakennustyöt saatiin päätökseen kesäkuussa 2022, ja sairaala luovutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille.

Uuden Syöpäkeskuksen tilat avattiin ensimmäisille potilaille 3. tammikuuta 2023, ja Meilahden siltasairaala 23. tammikuuta 2023.

  • alueelta louhittiin kalliota lähes 5 000 kuorma-autollisen verran
  • elementtejä asennettiin jopa 300-400 kappaletta viikossa
  • työmaalla oli samanaikaisesti jopa seitsemän nosturia
  • rakennuksessa on 3 138 erillistä tilaa
  • sairaalaan asennettiin 5 808 ovea tai luukkua; ikkunoita asennettiin 5 403 kappaletta
  • lyijylevyä tilojen säteilysuojaukseen on käytetty 61 167 kiloa, joka vastaa noin 13 norsun painoa
  • työmaalle perehdytettiin 5 021 henkilöä 854 yrityksestä
  • työmaan suurin vahvuus oli 517 henkilöä (marraskuussa 2020) ja siellä työskenneltiin yhteensä 1236 henkilötyövuotta
  • rakennusjätteen lajitteluaste rakennustyön aikana, purkujäte mukaan lukien, on ollut 91 % ja hyötykäyttöaste 96,3 %.

Länsimetro, Matinkylä – Kivenlahti

Länsimetron rata kulkee suurimmalta osaltaan maan alle louhituissa tunneleissa yli kahdenkymmenen metrin syvyydessä, joten metron maanalaisten tilojen palotekninen suunnittelu on poikkeuksellisen vaativaa. Suunnittelussa on hyödynnetty kaikki saatavilla ollut tieto matkustaja-, palo- ja poistumisturvallisuudesta ja matkustajien turvallisuuden takaamiseksi ratkaisuissa on laajasti käytetty automatisoituja kiinteistönvalvonta- ja turvajärjestelmiä.

Tavoitteena maailman turvallisin metro

Riski palon syttymiseen ja leviämiseen tunnelissaan kiitävässä metrojunassa on luonnollisesti pyritty minimoimaan mahdollisimman tarkkaan jo ennalta. Paloturvallisuus on huomioitu kattavasti kaikessa metrovaunujen rakenteellisista ratkaisuista alkaen. Vaunujen materiaalit on esimerkiksi valittu huonosti syttyvistä materiaaleista ja sisustuksessa on mahdollisimman vähän palokuormaa.

Palotilanteessa metrojuna ajetaan seuraavalle asemalle, jolta matkustajat ohjataan poistumaan turvallisesti. Jos juna kuitenkin joutuu pysähtymään tunneliin, matkustajien ei silti tarvitse hypätä raiteille. Raiteiden viereen on rakennettu leveä poistumistaso helpottamaan junasta siirtymistä.

Tunneleiden savunpoisto ja poistumistiet on mietitty perinpohjaisesti. Kun junat monissa maailman metroissa kulkevat vierekkäin samassa tunnelissa, Länsimetrossa ne kulkevat kahdessa erillisessä tunnelissa. Tunnelit saadaan eristettyä toisistaan palo-ovilla, jotka rajoittavat palon ja myrkyllisten savukaasujen leviämistä tunnelista toiseen.

Matkustajat pääsevät viereiseen tunneliin palo-osastoitujen yhdystunnelien kautta. Yhdystunneleita on suunnilleen 150 metrin välein. Etäisyys perustuu simulointeihin, joilla on osoitettu, että tälle etäisyydelle toisistaan sijoitettujen yhdystunnelien kautta täysi junallinen matkustajia ehditään evakuoida voimakkaastakin palosta turvaan riittävän nopeasti. Yhdystunnelien lisäksi tunneleista voi poistua myös asemien välille rakennettujen pystykuilujen kautta.

Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden varmistamiseksi pelastuslaitokselle on varattu omat vesi- ja sähköpisteensä ja suunniteltu omat kulkureittinsä asemille ja tunneleihin. Pelastusviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteydenpito hoituu pääkaupunkiseudun raideliikenteessä ja metrossa käytössä olevalla viranomaisten viestintäpalvelulla Virvellä, jolla kuljettajat, järjestyksenvalvojat, kunnossapito, valvomo sekä viranomaiset ja hätäkeskus saavat hätätilanteissa nopeasti yhteyden toisiinsa.

Virve-verkon kuuluvuus maan alla on hyvä, mutta tunneleissa pelastuslaitoksen henkilökunnan elintärkeä yhteydenpito on kaiken varalta varmistettu myös lankapuhelimilla. Asemien molempiin päihin on sijoitettu kiskokärryt, joiden avulla pelastuslaitos voi tarvittaessa kuljettaa varusteita ja potilaita rataa pitkin. 

Metroasemien paloturvallisuus

Maan pinnalla sijaitsevien metroasemien palosuunnittelu muistuttaa tavanomaisten rakennusten suunnittelua, mutta niihinkin on toteutettu useita tavanomaisesta merkittävästi poikkeavia ratkaisuja. Poistumisjärjestelyt ja matkustajien turvallisuus olivat suunnittelussa ehdottoman ensisijaisia.

Asemien ensisijaisina poistumisreitteinä toimivat tehostetulla savunpoistolla varustetut liukuportaat. Palotilanteessa alaspäin liikkuvat portaat pysähtyvät automaattisesti, ja ylöspäin liikkuvat portaat jatkavat toimintaansa. Liukuportaiden lisäksi poistumisreitteinä toimivat asemille asennetut maailman ensimmäiset palonkestävät evakuointihissit. Vastaavia liikuntarajoitteisille tarkoitettuja evakuointihissejä ei meidän tietoomme ole käytössä missään muualla.

Suomen pisimmät liukuportaat
Liukuportaat toimivat asemien ensisijaisina poistumisreitteinä. Finnoon aseman liukuportaat ovat Suomen pisimmät. Portaiden kokonaispituus on 78 metriä (kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy).

Osa metroasemista on rakennettu kauppakeskusten yhteyteen. Asemien maanalaiset tilat on suunniteltu niin, että paineistetut poistumistiet, palo-ovet ja automaattinen savunpoisto estävät savua nousemasta laituritasolta liukuportaisiin tai kauppakeskukseen asti. Asemien kaikissa tiloissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, joka sitoo nopeasti palon tuottamaa lämpöä ja rajoittaa palon leviämistä laskemalla palavien pintojen lämpötilaa. Parhaassa tapauksessa sammutusjärjestelmä saattaa jopa sammuttaa tulipalon ennen pelastuslaitoksen ehtimistä paikalle.

Paloteknisten suunnitelmien lisäksi olemme suunnitelleet muun muassa asemien poistumisjärjestelyt, poistumisteiden opastukset ja poistumisteille ohjaavat automaattiset kuulutukset, jotka nopeuttavat poistumista kehottamalla yleisöä käyttämään lähintä uloskäyntiä. Olemme suunnitelleet myös paloilmoittimien antamien ohjausten periaatteet erilaisiin paloteknisiin järjestelmiin. Siemensin toimittama paloilmoitinjärjestelmä on keskeinen osa metron turvallisuutta, sillä muun muassa liikenteenohjaus sekä automaattiset turva- ja sammutusjärjestelmät ovat sidoksissa paloilmoittimien antamaan ohjaukseen.

Satu Holopainen ja Kalervo Korpela Kivenlahden metroasemalla (kuva: Jouni Ranta)
KK-Palokonsultti Oy:n Satu Holopainen ja Kalervo Korpela tarkastuskierroksella Kivenlahden metroaseman laiturilla rakennustöiden loppuvaiheessa. Aseman kattoa koristaa näyttävä valomeri (kuva: Jouni Ranta).

Palvelumme projektissa

Matkustajien turvallisuus ja metron toiminnan jatkuvuuden varmistaminen mahdollisissa palotilanteissa on ensiarvoisen tärkeää. Länsimetron paloturvallisuussuunnittelussa kiinnitettiin siksi erityistä huomiota poistumisturvallisuuteen, pelastuslaitoksen henkilöstön tehokkaan toiminnan mahdollistamiseen ja turvallisuuteen sekä maanalaisten tilojen vaativiin savunpoistoratkaisuihin.

Paloteknisen suunnittelun perusperiaatteissa edettiin usein taulukkoja soveltaen, mutta vaativimmat ja merkittävimmät ratkaisut perustuvat pääasiassa toiminnalliseen palomitoitukseen ja simulointeihin. Pyörää ei tarvinnut keksiä uudelleen, sillä useimpia toiseen vaiheeseen sovellettuja ratkaisuja on käytetty jo aiemmin muualla, ja ne perustuvat pitkälti ensimmäisen vaiheen ratkaisuihin. Poikkeamiakin on, uudet asemat esimerkiksi poikkesivat ensimmäisessä vaiheessa määritellyistä tyyppiasemista, joten monet yksityiskohdat piti suunnitella uudelleen.

Palveluihimme tässä poikkeuksellisen haastavassa projektissa ovat kuuluneet muun muassa:

  • ensimmäisessä vaiheessa määritellyistä tyyppiasemista poikkeavien asemien oletettuun palonkehitykseen perustuva mitoitus
  • oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu simuloinnein ja laskelmin
  • palotekniset suunnitelmat
  • savunpoistosuunnitelmat
  • paloilmoittimien antamien ohjausten periaatteet erilaisiin paloteknisiin järjestelmiin
  • palokatkojen periaatteet ja malliratkaisut
  • palokatkosuunnitelmien tarkastukset
  • pelastussuunnitelma
  • lausunnot erilaisista poikkeavista paloteknisistä ratkaisuista viranomaishyväksyntää varten
  • paloteknisen toteutuksen tarkastus kokonaisuudessaan
  • palotekniseen tuotehyväksyntään ja toteutukseen liittyvien dokumenttien tarkastus
  • konsultointi eri suunnittelualoille ja urakoitsijoille paloteknisissä kysymyksissä
  • viranomaishyväksynnät eri suunnitelmille.

KK-Palokonsultti Oy on osallistunut Länsimetron paloturvallisuuden suunnitteluun lähes sen alkuvaiheista alkaen. Länsimetron ensimmäisen vaiheen paloturvallisuuden suunnittelusta vastasi L2 Paloturvallisuus. KK-Palokonsultti Oy:n Kalervo Korpela oli tuolloin Länsimetro Oy:n toimeksiannosta mukana arvioimassa paloteknisiä suunnitelmia vuoteen 2011 asti, kolmannen osapuolen tarkastajana toimi VTT. Tarkastus perustui oleellisilta osiltaan oletettuun palonkehitykseen. Länsimetron toisessa vaiheessa paloturvallisuuden suunnittelusta vastasi KK-Palokonsultti Oy.

Länsimetro on ollut meille pysyvästi mieleen painunut projekti, sillä tämän kokoluokan hankkeissa jo tietojen ja suunnitelmien yhteensovittaminenkin on haastavimmasta päästä. Viranomaisetkin suhtautuivat paloturvallisuussuunnitelmiin poikkeuksellisella tarkkuudella ja vakavuudella. Metro rakennettiin hyvin tiukkojen viranomaisvaatimusten mukaan, joilla pyrittiin varmistamaan, että lopputuloksesta tulee varmasti turvallinen. Länsimetron suunnittelun tavoitteeksi asetettiin maailman turvallisin metro. Uskomme, että tämä tavoite on myös saavutettu.

Länsimetron Finnoon asemalaituri (kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy)
Länsimetron Finnoon asemalaituri. Paineistetut poistumistiet, palo-ovet ja automaattinen savunpoisto estävät savua nousemasta laituritasoa korkeammalle (kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy).

Länsimetro pähkinänkuoressa

Länsimetro tarjoaa nopean ja tehokkaan joukkoliikennemuodon pääkaupunkiseudun länsiosille ja tarjoaa espoolaisille helpon pääsyn pääkaupunkiseudun keskeisiin kohteisiin. Länsimetro on osa Helsingin metroa, joka yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen ja muodostaa lähijunien ja runkobussilinjojen kanssa Helsingin seudun joukkoliikenteen perustan. Länsimetron lippujärjestelmä on yhteensopiva pääkaupunkiseudun muiden julkisen liikenteen palvelujen kanssa.

Länsimetro on vuonna 2003 käynnistynyt Helsingin ja Espoon yhteinen julkisen liikenteen projekti, jonka tarkoituksena on ollut helpottaa väestön liikkumista pääkaupunkiseudun kasvavilla länsiosilla ja tarjota vaihtoehtoinen liikenneväline bussi- ja raitiovaunulinjojen rinnalle. Alkuperäinen idea syntyi edellisellä vuosituhannella, sillä Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa 60-luvulla. Helsingin kaupungin metrotoimikunta esitteli maaliskuussa 1963 pohjakaavaa, joka sisälsi 108 asemaa 86,5 km naapurikuntiin ulottuvan metroradan varrella. Ehdotus ei tuolloin ottanut tulta ja Länsimetron tarina jatkui oikeastaan vasta vuonna 1999, kun Espoon kaupunginvaltuusto antoi luvan suunnittelun aloittamiseen.

Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan metron rakentamista Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupunginvaltuusto taipui hankkeelle saman vuoden syyskuussa. Länsimetron yleissuunnitelma valmistui vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen.

KK-Palokonsultti Oy, referenssit - Länsimetro, Matinkylä – Kivenlahti
Länsimetron toisen vaiheen rakennustyöt käynnistyivät Suomenojalla joulukuussa 2014.

Alun perin Länsimetron arvioitiin valmistuvan vuonna 2014, mutta rakennushankkeen viivästysten ja ongelmien vuoksi valmistumista jouduttiin lykkäämään useilla vuosilla. Länsimetron rakennustyöt alkoivat Ruoholahdesta marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt valmistuivat helmikuun 2014 lopulla. Marraskuussa 2017 käyttöön otettu ensimmäinen vaihe käsitti metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. Vajaan 14 kilometrin rataosuudella oli kahdeksan asemaa: Lauttasaari, Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Länsimetron toinen vaihe

Länsimetron jatkeen, eli Matinkylän ja Kivenlahden välisen rataosuuden hankesuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Rahoitus hyväksyttiin Espoon kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin Suomenojalla Finnoon työmaalla saman vuoden joulukuussa. Toisen vaiheen projekti käsitti seitsemän kilometriä uutta ratalinjaa ja viisi uutta metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennettiin maanalainen metrovarikko. Toisen vaiheen oli tarkoitus valmistua vuonna 2020, mutta sittemmin ajankohtaa lykättiin ja matkustajaliikenteen arvioitiin alkavan vuoden 2023 aikana. Yhteys Kivenlahteen aukesi kuitenkin arvioitua nopeammin.

Metroasemien rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022 ja liikennöinti toisella vaiheella aloitettiin joulukuun kolmantena päivänä 2022. Toisen rakennusvaiheen valmistuttua koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti), pääsi raideliikenteen piiriin. Uuden rataosuuden ja uusien asemien myötä Helsingin metron pituus on nyt 43 kilometriä ja sen varrella on yhteensä 30 asemaa. Helsingin metroa käytetään vuosittain noin 63 miljoonaa kertaa.

Autoilevan Espoon muuttumisen metrokaupungiksi odotetaan jatkossa kiihdyttävän Espoon kasvua ja lisäävän investointeja metroasemien ympäristöön. Espoolaisena yrityksenä uskomme, että raiteilla kulkeva joukkoliikenne ja sen ympärille syntynyt voimakas uudisrakentaminen ohjaa lähitulevaisuudessa yhä useampaa espoolaista joukkoliikenteen pariin ja vaikuttaa siten positiivisesti ilmastoon ja ympäristöömme.

Länsimetro kartalla

Helsingin metro yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen. Metrolla liikennöidään kahta linjaa, M1 välillä Kivenlahti-Vuosaari ja M2 välillä Tapiola-Mellunmäki. Länsimetro on Helsingin metron jatke Etelä-Espooseen. Marraskuussa 2017 valmistunut ensimmäinen vaihe käsitti metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. Rataosuudella on kahdeksan asemaa. Toisessa vaiheessa metrolinjaa jatkettiin viidellä uudella asemalla Kivenlahden metroasemalle asti ja lisäksi Sammalvuoreen rakennettiin uusi maanalainen metrovarikko. Länsimetron jatke avattiin joulukuun kolmantena päivänä 2022.

Lue lisää Länsimetrosta

Lukio- ja kulttuuritalo Monio, Tuusula

Lukio- ja kulttuuritalo Monio nousee parhaillaan Tuusulan Rykmentinpuistoon Hyrylän vanhalle kasarmialueelle. Paitsi moderni ja ekologinen koulurakennus, siitä on tulossa kuntalaisten yhteinen olohuone. Saman katon alle sijoittuvat Tuusulan lukio, Tuusulan Opisto, Tuusulan kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto. Lisäksi rakennukseen tulee kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja kuntalaisia varten. Ketterästi muuntautuvissa tiloissa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, messuja, näyttelyitä ja yritystilaisuuksia.

Rakennuksen arkkitehtuuri mukailee Hyrylän entisen varuskunta-alueen tyyliä, mutta edustaa samaan aikaan nykyaikaista puurakentamista, jossa näyttäviä puurakenteita käytetään arkkitehtuurisena tehokeinona. Kokonaisuus koostuu viidestä keskenään risteävästä hirsitalosta, jotka edustavat vanhojen kasarmirakennusten mittakaavaa. Hirsirakennukset reunustavat korkeita sisäkatuja, jotka luovat mielikuvan pienoiskaupungista. Julkisivujen verhoilu ja katon muoto viittaavat kasarmialueen historiaan muistuttamalla katsojaa alueella toimineesta vanhasta varuskunnasta.

Lukio- ja kulttuuritalo Monio, Tuusula (kuva: AOR Arkkitehdit Oy)
Monion rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaan. Rakennuksen on määrä valmistua kesään 2023 mennessä.

Puusta syntyy ekologinen ja terveellinen koulurakennus

Moniossa on puusta, betonista ja teräksestä koostuva hybridirunko. Puurunko koostuu painumattomista hirsiseinistä, liimapuupilareista ja puuvälipohjista. Hybridirungossa on suunnilleen tuhat betonielementtiä, paikalla valetut kellari-, sokkeli- ja anturarakenteet sekä teräspalkkeja. Kohteen kantavien rakenteiden palonkestävyysaikavaatimus on yleensä 60 minuuttia, paitsi kirjasto- ja monitoimitiloissa sekä varastoissa 90 minuuttia. Osastoivien rakenteiden palonkestävyysaikavaatimus on yleensä 60 minuuttia.

Puurakentaminen vähentää perinteiseen rakentamiseen verraten merkittävästi hiilidioksidipäästöjä jo rakentamisen aikana ja valmiin rakennuksen puumassa toimii pitkäaikaisena hiilivarastona rakennuksen koko elinkaaren ajan. Orgaanisena ja hengittävänä rakennusmateriaalina puu kohentaa sisäilman laatua ja parantaa tilojen akustiikkaa. Ekologisuutta lisää se, että valmistuttuaan Monio tulee lämpiämään hiilineutraalilla kaukolämmöllä ja rakennuksessa tullaan käyttämään vihreää sähköä.

Lukio- ja kulttuuritalo Monio, Tuusula (havainnekuva: AOR Arkkitehdit Oy)
Monio koostuu viidestä keskenään risteävästä hirsitalosta, jotka edustavat vanhojen kasarmirakennusten mittakaavaa. Hirsirakennukset reunustavat korkeita sisäkatuja, jotka luovat mielikuvan pienoiskaupungista.

Joustavat monitoimitilat paloturvallisuudesta tinkimättä

Monion tilat on suunniteltu joustaviksi, avoimiksi ja monikäyttöisiksi. Rakennuksen tulevat käyttäjät, kuten opettajat ja opiskelijat, kulttuuritoimijat, päätöksentekijät ja kunnan työntekijät, otettiin suunnitteluun mukaan alusta asti. Perinteisten luokkahuoneiden sijaan merkittävä osa Monion oppimistiloista on sijoitettu avoimina aulatiloihin, joiden toteuttaminen edellytti arkkitehtonisten ratkaisujen perustelua toiminnallisella palomitoituksella. Suuremmat tilat mahdollistavat lukion opiskelijamäärän kasvattamisen, ja kurssitarjontaa voidaan lisätä ja monipuolistaa. Joustavasti muuntautuvat tilat soveltuvat erinomaisesti erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Palvelumme projektissa

KK-Palokonsultti Oy on laatinut kohteeseen paloteknisen suunnitelman, palokatkosuunnitelman ja asiantuntijalausuntoja, sekä konsultoinut arkkitehtejä ja muita suunnittelijoita hankkeen suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa. Kohteen suurin kolmikerroksinen palo-osasto (noin 3300 m2), joka ylittää taulukkomitoituksen salliman enimmäiskoon (1200 m2), on perusteltu paloteknisessä suunnitelmassa toiminnallisella palomitoituksella (vertailuperiaate). Vastaavalla tavalla on myös osoitettu, että sprinklatun rakennuksen maantasokerroksen hirsirakenteisen ulkoseinän pinnoilta ei vaadita palosuojakäsittelyä. Poikkeamista huolimatta rakennuksen kokonaispaloturvallisuuden on voitu todeta olevan vähintään taulukkomitoituksen paloturvallisuustason mukainen tai parempi.

Monio pähkinänkuoressa

Monion urakoitsijana toimii Lujatalo Oy. Hanke toteutetaan kokonaishintaurakkana eli perinteisenä kilpailu-urakkana, jonka Lujatalo voitti keväällä 2021. Lujatalolle hanke on ensimmäinen kohde, jossa on hybridirunko ja hirsijulkisivu. Tuusulan kunnan tilapalveluiden tilaaman hankkeen kustannukset ovat 27,2 miljoonaa euroa. Rakennuksen kokonaisala on 8773 m2. Monion arkkitehtisuunnittelusta vastaavat Kuutti Halinen ja Mikki Ristola (AOR Arkkitehdit Oy). Rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Monion on määrä valmistua kesään 2023 mennessä.

Lukio- ja kulttuuritalo Monio kartalla

Päiväkoti Hopealaakso, Helsinki

210-paikkainen Päiväkoti Hopealaakso koostuu seitsemästä toiminta-alueesta, jotka sijaitsevat kaksikerroksisen rakennuksen molemmissa kerroksissa. Rakennuksessa toimii seitsemän 30 lapsen toimintaryhmää. Päiväkodista löytyvät muun muassa iltakäyttöön soveltuva sali, monitoimitila ja verstas. Tilat on suunniteltu joustaviksi ja avoimiksi: käytäviä ei ole, ja tilat voivat liittyä toisiinsa myös ilman kiinteitä väliseiniä.

Materiaalivalintojen lähtökohtana on ollut aidon materiaalin tuntu, patinoituvuus ja helppo huollettavuus. Merelliseen ympäristöön sijoittuvaa rakennusta suojaa hulevesikuormitusta tasaava viherkatto ja sen rauhallinen julkisivu kätkee sarjan kylämäisesti polveilevia tiloja. Julkisivuverhous sääoloille ja liikennemelulle alttiimpaan Koirasaarentien suuntaan on esipatinoitua sinkkiohutlevyä, ja pihan suuntaan kaunista lämminsävyistä lehtikuusta. Rakennusta ympäröi puutarhamainen piha.

Päiväkodin sisätiloissa on käytetty runsaasti sisäikkunoita ja lasiseiniä. Rakennukset yhteiset tilat on jaettu molempiin kerroksiin, ja ne on suunniteltu esteettömiksi ja ergonomisesti toimiviksi. Kaikki sisäkattopinnat on tehty vaimentavina, lattioissa on askelääntä vaimentava pinnoite ja seinäpinnat on verhottu vaimentavilla materiaaleilla. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat osan päiväkodin kuluttamasta sähköenergiasta.

Hopealaakson päiväkoti, Helsinki. Kuva: Hannu Rytky.
Pihan suuntaan näkyvä julkisivuverhous on kaunista lämminsävyistä lehtikuusta.

Puurakentamisella tärkeä rooli hiilineutraaliustavoitteissa

Päiväkoti Hopealaakson tilasi ja rakennutti Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, ja puurakentamisella on tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Yksi tavoitteisiin kirjatuista toimenpiteistä on lisätä puurakentamista kaupungin omissa rakennushankkeissa.

Syksyllä 2021 käyttöön otettu päiväkoti oli vastaus vauhdikkaasti kasvavan Kruunuvuorenrannan alueen tarpeisiin. Päiväkodin tilojen suunnittelun lähtökohtana toimivat Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asettamat hyvinvointia tukevan päiväkotirakennuksen laatukriteerit. Rakennus on myös kaupungin tavoitteiden mukaisesti tilatehokas. Päiväkodin tilat muuntautuvat tarvittaessa hyvin joustavasti ja muun  muassa sen monitoimisali on lähialueen asukkaiden käytettävissä.

Hankkeen hankintamenettelynä noudatettiin Helsingin kaupungin ensimmäistä kertaa kokeilemaa kaksivaiheista suunnittele ja rakenna -urakkaa (SR), jossa urakoitsija vastaa myös hankkeen suunnittelusta kilpailutusvaiheessa esitettyjen vaatimusten ja ohjeiden mukaan. Hanke kilpailutettiin yhdessä Verkkosaaren päiväkodin kanssa. Kohteen urakoitsijana toimi Oy Rakennuspartio ja sen pääsuunnittelijana toimivat Jari Frondelius, arkkitehtitoimisto AFKS, ja projektiarkkitehtina Mikko Liski.

Hopealaakson päiväkoti, Helsinki. Kuva: Hannu Rytky.
Merelliseen ympäristöön sijoittuvaa rakennusta suojaa hulevesikuormitusta tasaava viherkatto. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat osan päiväkodin käyttämästä sähköenergiasta.

Puuinfo Oy:n Puupalkinto

Syksyllä 2021 Hopealaakson päiväkoti voitti Puuinfo Oy:n vuoden 2021 Puupalkinnon. Vuosittain myönnettävä Puupalkinto toimii kannustuksena rakennuksille, sisustuksille tai rakenteille, jotka edustavat korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai joissa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Palkinnon voittaja julkistetaan jokavuotisilla syksyllä järjestettävillä Puuinfon Puupäivillä.

Hopealaakson päiväkoti on Helsingin kaupungin neljäs palkittu kohde. Vuonna 1994 palkittiin Metsolan ala-asteen koulu, vuonna 1998 Viikin puukerrostaloalue ja vuonna 2020 Olympiastadionin peruskorjaus ja uudistaminen.

Palvelumme projektissa

Hopealaakson päiväkotiin tehtiin palotekninen suunnitelma vuonna 2020 rakennuslupaa varten. Rakennuksella on tukipaalutetut perustukset ja betonirakenteinen tuulettuva alapohja. Kaksikerroksisen rakennuksen kantavat ulkoseinät ja porrashuoneiden seinät ovat pääosin CLT-puuelementtejä, jotka on jätetty pääosin näkyviin. Sisäpinnoissa ja leikkipihan suunnassa on siten paljon näkyviä puupintoja. Välipohjat on toteutettu hybridirakenteella, joko koostuu teräspalkkien varaan asennetuista CLT-betoni-liittorakenteista. Yläpohjassa on kantava CLT-laatta ja puiset kattokannatteet.

Hopealaakson päiväkoti on suunniteltu paloluokkaan P2. Rakennus on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja paloilmoittimella. Toimintatilat muodostavat kaksikerroksisen palo-osaston. Rakennuksen poistumisturvallisuus on varmistettu poistumismallinnuksen avulla tarkastelemalla erilaisia henkilökuormitustilanteita rakennuksessa.

Hopealaakson päiväkoti kartalla

HOAS Tuuliniitty, Espoo

HOAS Tuuliniityn taustalla on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön ja Metsäliitto Osuuskunnan (Metsä Wood) vuonna 2013 järjestämä ideakutsukilpailu puukerrostaloalueesta Tapiolan Tuuliniityn alueelle. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto Safan, Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston kanssa, ja sen voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ehdotus ”Tiebreak”. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy on sittemmin fuusioitunut Arkkitehtipalvelu Oy:n kanssa.

Tuuliniitty sijaitsee hyvien palveluiden ja toimivien julkisten liikenneyhteyksien äärellä, ja sen asunnot ovat enimmäkseen opiskelijoiden suosimia yksiöitä. Tuuliniitty tarjoaa opiskelijoille 165 viihtyisää ja modernia ARA-tuettua vuokra-asuntoa ja varsin monipuoliset yhteiset tilat pesutupineen, saunoineen ja kerhotiloineen. Talon rakennusmateriaalit on valittu ekologisuutta ja ympäristöystävällisyyttä silmällä pitäen. Runkomateriaalina käytetty massiivipuu esimerkiksi toimii hiilivarastona koko rakennuksen elinkaaren ajan, ja parantaa siten merkittävästi rakennuksen hiilitasetta.

Kohde toteutettiin tilaelementtitekniikalla

Koko Tuuliniityn puukerrostalo on tavallaan koottu lähes valmiiksi asti tehtaalla rakennetuista huoneistoista, asuntoelementeistä. Rakennuksen kantavana runkona toimivat kuhmolaisen CrossLamin ristiinliimatusta massiivipuusta (cross-laminated timber) valmistamat CLT-tilaelementit. Massiivipuiset elementit olivat käytännössä muuttokunnossa jo ennen niiden rahtaamista Kuhmosta Tapiolaan, sillä ne sisälsivät saapuessaan muun muassa lopulliset pintamateriaalit, kiinteät kalusteet ja valmiiksi asennetut kodinkoneet.

HOAS Tuuliniitty, Espoo
13-kerroksinen HOAS Tuuliniitty on Suomen toiseksi korkein puukerrostalo ja maailman korkein massiivipuisista tilaelementeistä valmistettu asuintalo. Rakennuksessa on Tapiolan korkeille kerrostaloille tyypillinen kattohattu.

Tapiolan korkeille taloille tyypillisen hattua muistuttavan kattomuodon yhdistäminen korkeaan rakentamiseen ja rakennuksen tuuliseen sijaintiin asetti tuulikuormien hallinnalle omat haasteensa. Kattomuoto on alueelle arkkitehtikilpailun myötä aikoinaan tullut kaavamääräys. Rakennuksen julkisivusuhteisiin ja aukotuksiin on lisäksi piirretty viittauksia alueen vanhojen kerrostalojen arkkitehtuuriin. Nämä hienot yksityiskohdat toimivat kunnianosoituksena suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen nostaneen 50-luvun Tapiolan tavoitteille modernin suomalaisen puutarhakaupungin rakentamisessa.

Asuntosäätiön seuraava puurakenteinen rakennus on jo suunnitteilla. Rakennus nousee aikanaan Espoon Niittykumpuun. Kolmannen talon suunnittelu Helsingin Kuninkaantammeen on käynnistynyt sekin.

Palvelumme projektissa

Keväällä 2020 valmistunut Tuuliniitty 3 on Tuuliniityn alueen ensimmäinen toteutettu rakennuskohde. Rakennesuunnittelusta vastasi rakennuttamiseen, rakennesuunnitteluun, yhdyskunta- ja ympäristörakentamiseen, infrasuunnitteluun ja kallio- ja ympäristösuunnitteluun erikoistunut A-Insinöörit, joka on luonnehtinut kohteen suunnittelua pitkäksi ja vaativaksi prosessiksi.

HOAS Tuuliniitty osoittautui vaativaksi suunnittelutehtäväksi myös meille. 13-kerroksinen rakennus ylittää 1,5-kertaisesti paloturvallisuusmääräysten salliman taulukkomitoituksella suunniteltavan asuinrakennuksen enimmäiskorkeuden, joten KK-Palokonsultti Oy suoritti rakennukselle toiminnallisen palomitoituksen. Paloturvallisuuden suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota alhaisen sortuman todennäköisyyteen, julkisivupalon hallintaan ja henkilöturvallisuuteen.

P1-paloluokkaa vastaava turvallisuustaso saavutettiin rakennukseen asennetulla automaattisella sammutuslaitteistolla, kantavien puurakenteiden suuremmalla dimensiolla (R120) ja pintarakenteiden suojaverhouksilla. Lisäksi ensimmäinen kerros rakennettiin palamattomaksi myös julkisivun osalta.

HOAS Tuuliniitty kartalla

Kohteesta lisää

HOAS Tuuliniityn rakennushankkeesta kerrotaan laajasti Puuinfo-lehden lokakuussa 2021 julkaistussa numerossa 2/2021. Kohde esiteltiin myös Puuinfon Puupäivän suunnittelijapäivillä 4.11.2021. Puupäivän tallenteen voi katsoa Puuinfon kanavalta Youtubesta. Tuuliniityn osuus on heti videon alussa.

Puurakenteiset pysäköintilaitokset

KK-Palokonsultti Oy on ollut mukana puuparkkihallien kehityshankkeessa osana TILA Groupin kumppanitiimiä. Suunnitteluhankkeen lähtökohtana on yksinkertaisesti käyttää rakentamiseen mahdollisimman paljon puuta.

Hankkeella on myös vahva kiertotalousnäkökulma, sillä sen tavoitteena on modulaarisesti valmistettu ja tarvittaessa purettava puurakennus. Hankkeen näkemyksen mukaan kaupungit ja niissä liikkuminen muuttuvat jatkuvasti, ja samalla pysäköintitilan tarve saattaa joskus siirtyä muualle tai poistua kokonaan. Parkkitalonkin olisi silloin hyvä muuttua, tai jopa vaihtaa paikkaa tarpeen mukaan.

Puisen parkkihallin paloturvallisuus

Puuparkkihallien paloturvallisuuden suunnittelu on vaativaa työtä, johon ei valmiita ratkaisuja asetuksista löydy. KK-Palokonsultti Oy:ltä hankkeeseen osallistuivat korkeatasoista osaamistamme menestyksellisesti edustaneet Esko Mikkola ja Satu Holopainen, jotka tutkivat, miten monikerroksisen puurakenteisen pysäköintitalon paloturvallisuus olisi mahdollista toteuttaa hyväksytysti. Samalla selvitettiin, paljonko parkkihallissa voi paloturvallisuusvaatimusten puolesta olla näkyvää puupintaa.

Kuninkaantammen puuparkkihalli
Puuparkkihalli, kehityshanke Tila Groupin kanssa. Suunnitteluhankkeen lähtökohtana on käyttää rakentamiseen mahdollisimman paljon puuta siten, että se myös näkyy. 3D-havainnekuva Planetary Architecture.

Tällä hetkellä monikerroksisen puisen parkkitalon rakentamisen esteenä paloturvallisuuden kannalta on nykyinen asetus rakennusten paloturvallisuudesta, joka mahdollistaa korkeintaan kaksikerroksisen puurakenteisen P2-paloluokan pysäköintirakennuksen rakentamisen luokkiin ja lukuarvoihin perustuvalla taulukkomitoituksella. P0-paloluokassa olisi mahdollista rakentaa korkeampiakin puisia parkkitaloja, joten projektin rakennukset on suunniteltu P0-paloluokkaan mitoittamalla kantavat rakenteet oletettuun palonkehitykseen perustuen. KK-Palokonsultti Oy:n asiantuntijat uskovat, että kehityshanke tulee avaamaan määräyksiin muutoskanavan, ja tämä taulukkomitoitusta yksinkertaisempi vaihtoehto koskee tulevaisuudessa myös useampikerroksisia puuparkkitaloja.

Tyyppisuunnitelmat kaikkien saataville

Hankkeen lopullisena tavoitteena on luoda tyyppisuunnitelmat kaikkialle Suomeen soveltuvalle puurakenteiselle pysäköintitalolle. Piirustusten pitäisi valmistua helmikuun 2021 aikana, ja ne tulevat aikanaan vapaasti kaikkien saataville. 40 % hankkeen rahoituksesta tulee ympäristöministeriöltä. Puurakenteisten parkkitalojen varsinaisesta rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä, ja jos ne jonain päivänä aineellistuvat suunnittelijoiden tietokonemalleista oikeiksi rakennuksiksi, se tulee tapahtumaan vasta vuosien päästä.

Hankkeesta kerrotaan tarkemmin 15.1.2021 ilmestyneen Rakennuslehden artikkelissa ”Kaupungit ja rakentajat laativat puuparkkitalon tyyppisuunnitelmaa”. Lehden tilaajat voivat lukea artikkelin myös netistä.