Vuosaaren maantietunneli on seututiehen 103 kuuluva 1520 metriä pitkä tietunneli, joka alittaa Labbackan kallioalueen Salmenkallion kaupunginosassa ja jatkuu Porvarinlahden ali Vuosaaren satamaan. Porvarinlahden alla tunneli kulkee 25 metriä merenpinnan alapuolella.

Tunneli avattiin lokakuussa 2007. Valmistuessaan se oli Suomen pisin maantietunneli, mutta tällä hetkellä se on jo pudonnut kärkipaikalta sijalle kolme.

Työn tilaajana toimi Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd,  kumppaninaan maanrakennusliike  E.M. Pekkinen Oy. Tunneli valmistui vuonna 2007. Haasteenamme olivat savunhallinta palotilanteessa ja poistumisturvallisuus yli kilometrin pituisessa tunnelissa. Ratkaisimme haasteet simuloimalla mitoittavat paloskenaariot eri savuskenaarioilla ja haimme toimivat ratkaisut niin, että poistumisturvallisuus ja pelastuslaitoksen toimintaolosuhteet tunnelissa ovat mahdollisimman hyvät.

Vantaanjoen rantaan jyrkkänä laskevan kalliorinteen päällä sijaitseva Viikinmäki on yksi Helsingin omaleimaisimmista kaupunginosista. Korttelitalon etelään laskeva tontti sijaitsee Viikinmäen länsiosassa. Topologialtaan tontti on alueelle tyypillinen kallioinen rinne. Viikinmäen korttelitalon arkkitehtuuri noudattaa Helsingin kaupungin ”Viikinmäen kukkulakaupunki” -rakentamistapaohjetta tyylillä, joka on sen mukaisesti luonteenomaista kalliosta nousevalle kivikaupungille. Kalliot ja korkeuserot tekevät rakennuksesta ympäristöineen hyvin monimuotoisen.

Viikinmäen rakennusten perussävyinä toimii suomalaisen graniitin väripaletti. Lasten pihojen suuntaan korttelitalon ulkomateriaalit vaihtuvat lämpimiksi puumateriaaleiksi. Rakennus sijoittuu keskeiselle paikalle, ja sen huomaa heti Viikinmäen kaupunginosaan saapuessaan. Etelän suunnasta se muodostaa Lahdentielle asti näkyvän maamerkin.

Meidän mietittäväksemme tuli puujulkisivun paloturvallisuus rakennuksen sivulla, jonne ei pelastuslaitoksen ajoneuvoilla pääse. Puujulkisivun sammutusmahdollisuuksia parannettiin tuomalla julkisivulle paineistettu palovesiputkisto, johon palokunta voi liittää sammutusletkunsa. Erityistä huomiota kiinnitimme puujulkisivujen palokatkoihin ja liittymiin, sekä puujulkisivuihin liittyvien palo-osastojen muodostamiseen siten, että palo ei leviä osastosta toiseen puujulkisivun kautta.

Korttelitalon rakentaminen alkoi kesäkuussa 2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 13 miljoonaa euroa ja laajuus noin 3 600 bruttoneliötä. Työn tilaajana toimi Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto. Kumppanimme hankkeessa oli talon suunnittelut arkkitehtitoimisto AFKS / Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy. Viikinmäen korttelitalo valmistui vuonna 2014, ja sen toiminta alkoi tammikuussa 2015, jolloin päiväkoti ja ala-asteen koulu aloittivat toimintansa.

Pauligin kahvipaahtimon suunnittelun lähtökohtana oli luoda perinteikkäälle kahviyritykselle ”arkkitehtuuriltaan moderni, yrityksen arvoja viestivä, viihtyisä ja toiminnallisesti tehokas kokonaisuus”. Yhtiön edellinen paahtimo Vuosaaren keskustassa ehti olla käytössä reilut 40 vuotta. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehdit Tommila Oy ja pääurakoitsijana toimi Lemcon Oy. Talon sisustuksen suunnitteli Studio Bergroth.

Vuosaaren paahtimosta valmistuu vuosittain 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa, ja sen tuotannossa on yli 200 erilaista tuotetta. Paahtimo on yksi Euroopan suurimmista ja siellä työskentelee parisataa henkilöä. Sijainti Vuosaaren satamassa on erinomainen, sillä paahtimon raakakahvi tulee Suomeen laivakuljetuksina. Tiloissa toimivat Oy Gustav Paulig Ab:n lisäksi konsernin emoyhtiö Paulig Oy ja Santa Maria Finland Oy. Marraskuussa 2009 Pauligin uusi paahtimo sai Vuoden Teräsrakenne 2009 -palkinnon. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 120 miljoonaa euroa.

Espoon vanha rautatieasema rakennettiin vuonna 1903 arkkitehti Bruno Granholmin kansallisromantiikkaa henkivien piirustusten mukaisesti, ja sitä laajennettiin 1909. Espoon asema toimi alkuperäisessä asemarakennuksessaan vuosina 1903-1981. Asemanseutu muuttui voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla, kun pieneen maalaiskylään valmistui iso virastokeskus. Nykyisin Espoon asema toimii raiteet ylittävässä ylikulkusillassa, joka alun perin valmistui Olavi Vannisen piirustusten pohjalta 1981.

Ankean ja masentavan ensivaikutelman Espoon keskuksesta antanut asemasilta siirtyi VR:n omistukseen 1995. Espoon kaupunki osti aseman VR:ltä vuonna 2008, ja aloitti asemalla 6,7 miljoonaa maksaneet parannustyöt osana Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa. Parannustyöt toteutettiin vuosina 2009-2010. Parannustöissä varauduttiin tulevaan matkakeskukseen korottamalla Espoontorin ja nelosraiteen välistä siltaa linja-autoterminaalia varten.

Helsingin Salmisaari (Sundholmen) kuuluu Länsisataman kaupunginosaan ja Ruoholahden osa-alueeseen. 1900-luvun alkupuolella kallioinen Salmisaari oli kalastajien ja kesäasukkaiden asuttama. Alueen omistanut Julius Tallberg myi Salmisaaren Helsingin kaupungille vuonna 1918, ja tämän jälkeen alkoivat tasoitus- ja täyttötyöt, jotka muuttivat saaren teollisuus- ja varastoalueeksi. Kun Salmisaaren ja Helsinginniemen välinen salmi saatiin täytettyä, Salmisaaresta tuli osa mannerta – ja onpa muutama muukin saari nykyisen Salmisaaren ja Länsiväylän alle aikoinaan jäänyt.

Alueen teollistuminen alkoi 1930-luvulla. Tänään Salmisaaren maisemaa hallitsevat teollisuushistorialliset merkkikohteet, Helsingin Energian voimalaitos, kulttuuriväen käytössä oleva Kaapelitehdas, ja entinen Alkon pääkonttori, tehdas ja keskusvarasto, joka vuonna 2004 saneerattiin Museoviraston valvonnan alla Helsingin oikeustaloa varten. Mainittakoon, että Suomen Kaapelitehdas Oy:n vanha tehdasrakennus oli vuonna 1943 valmistuessaan Suomen suurin rakennus. Kaapelitehdas ja Alkon tehdas ovat onnistuneita esimerkkejä vanhojen teollisuuskiinteistöjen uudelleenkäytöstä. Vanhat teollisuusrakennukset ovat nykyään suojelukohteita.

Keskeiselle paikalle, Kehä I:n varteen Kauppakeskus Sellon naapuriin Espoon Leppävaaraan, toteutettu muuntojoustava toimitilakokonaisuus Sola Business Valley rakennettiin vuosina 2011–2012. Sola Business Valley oli Lujatalo Oy:n historian suurin toimistohanke. Modernin toimistorakennuksen tilat on suunniteltu avariksi ja helposti muokattaviksi. Sola Business Valley toteutettiin kansainvälisen LEED-sertifikaatin ympäristöluokitusten mukaisesti. Veritas Eläkevakuutus osti kiinteistön rakennustöiden ollessa vielä käynnissä, ja se siirtyi vakuutusyhtiön omistukseen heti valmistumisensa jälkeen.

Työn tilaajana oli Lujatalo Oy, kumppaninamme hankkeessa toimi L Arkkitehdit Oy (Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine). Projektin haasteena oli pysäköintihallin poistumisturvallisuus ja savunpoisto. Ratkaisimme haasteen simuloimalla pysäköintihallin pahimmat mahdolliset paloskenaariot. Samalla varmistimme poistumisreittien riittävyyden, sekä savunpoistomäärät ja -paikat.

Opinmäen koulu, virallisemmin Opinmäen oppimiskeskus, sijaitsee Espoon Suurpellossa. Rakennuksessa toimivat kansainvälinen englanninkielinen yhtenäiskoulu, osa Päiväkehrän koulusta, Opinmäen päiväkoti ja pieni kirjasto. Koulukohteiden tulee olla terveellisiä ja turvallisia, ja näiden ominaisuuksien säilyä läpi koko rakennuksen pitkän elinkaaren. Lisäksi rakennusten tulee palvella moitteettomasti käyttötarkoitustaan. Opinmäen suunnittelun punaisena lankana oli uusi tapa toimia yhteisissä tiloissa. Hanke sai aikanaan tunnustusta muun muassa siitä, että sen suunnittelussa kuunneltiin lähiseudun asukkaita.

Opinmäki oli kokonaisuutena poikkeuksellisen haastava rakennushanke pohjaolosuhteista alkaen. Opinmäki rakennettiin nimittäin muinaiselle merenpohjalle. Rakennus itsessään on monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu yhdeksästä yhtenäisellä aulatilalla toisiinsa liitetystä osasta. Rakenteiden jännevälit ovat paikoittain melko pitkiä ja kaikkien yhdeksän osan katto on eri kaltevuudessa. Tilat ovat jaettavissa siirtoseinillä tai yhdistettävissä liukuovin. Osa oppimistiloista on suorassa yhteydessä käytävätilaan, ja muihin oppimistiloihin.

Haastava arkkitehtuuri johti monin paikoin näkyviin rakenteisiin ja talotekniikkaan. Rakenteita on toteutettu puuelementteinä, paikallavaluina, betonielementteinä ja teräsristikkojen muodossa. Tavanomaisesta hieman poiketen Opinmäen ulkoseinien lämmöneristykseen on käytetty ulkokuorielementteihin tehtaalla valmiiksi asennettua polyuretaania.

Opinmäen toteuttamista varten perustettiin  Espoon kaupungin kokonaan omistama KOy Opinmäen Kampus -kiinteistöyhtiö. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Espoon Tilakeskus. Kumppaninamme toimi Esa Ruskeepää Architects, joka vuonna 2011 voitti  kohteen suunnittelusta järjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun yhdessä arkkitehti Thomas Miyauchin kanssa. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Vesa Erikkilä ja projektiarkkitehtina Sasu Marila.

Opinmäessä tehtäväksemme annettiin rakennusmassoja yhteen liittävät aulatilat ja niiden osastointi, sekä liikuntahallin poistumisturvallisuus. Optimoimme aulatilojen palo-osastointien paikat siten, että osastointi saatiin toteutettua mahdollisimman pienin kustannuksin. Lisäksi simuloimme julkisivun palon vaikutukset ja leviämisen. Polyuretaanieristeiset julkisivut, vesikattojen puiset kattoelementit ja massiivipuuverhoukset saatiin hyväksytettyä viranomaisilla Espoon ensimmäisenä P1-paloluokan rakennuksena. Rakennus valmistui vuonna 2015.

Veho Oy Ab on alun perin Mercedes-Benzin maahantuontia varten vuonna 1939 perustettu yritys. Nykyään Veho on yksi suomalaisen autoalan merkittävimmistä toimijoista. Päätös Vehon 77-vuotisen historian kaikkien aikojen suurimmasta investoinnista, uudesta lippulaivamyymälästä voimakkaasti kasvavan Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueelle, tehtiin keväällä 2014. Tasan kaksi vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2016, uusi myymälä avattiin yleisölle.

Veho Mercedes-Benz Airportin rakennus perustuu Vehon päämiehen Mercedes-Benzin konseptiin, jopa niin pitkälle, että Saksan Nürnbergistä löytyy lippulaivamyymälän kanssa lähes identtinen rakennus. Pääsuunnittelija-arkkitehtinä Suomessa toimi Marcel Ulmer Arkkitehdit Tommila Oy:sta. Mercedes-Benz Airportilla on pinta-alaa 11 200 neliömetriä. Katutasossa sijaitsevassa huoltokorjaamossa on 34 nosturipaikkaa, kolme pikahuoltopaikkaa, ja erillinen moottorikorjaamo. Henkilöstöä rakennuksessa työskentelee noin 80, joista 20 myynnissä ja 60 huollossa.

Meidän haasteeksemme tässä hienossa hankkeessa annettiin rakennukseen liittyvien katosten kantavien rakenteiden määrittely alapuolista paloa vastaan. Ratkaisimme tehtävän simuloimalla oletetut paloskenaariot katoksen alla. Simulointien perusteella kattoristikot toteutettiin ilman rakenteiden palosuojausta. Työn tilasi Veho Group Oy Ab ja kumppaninamme toimi Arkkitehdit Tommila Oy.

Osallistuimme Leppävaaran uimahallin korjaus- ja laajennustöihin vuosina 2012-2015. Uimahalli peruskorjattiin ja laajennettiin pinta-alaltaan lähes kolminkertaiseksi. Laajennuksen myötä uimahalliin saatiin muun muassa kahvila, kesäisin toimiva maauimala, hieroja ja kuntosali. 

Vuonna 2010 alkaneen hankkeen yhteydessä uimahallin viereen toteutettiin myös maauimalan alue, jolta löytyvät täysimittaisen kymmenrataisen kilpa-altaan lisäksi muun muassa vesiliukumäki, kaksi rantalentopallokenttää, katukoripallokenttä sekä lasten leikkialue.

Vanhan osan peruskorjauksessa haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon professori Osmo Lapon suunnitteleman uima-allastilan alkuperäistä arkkitehtuuria ja ajan henkeä. Siksi laajennuksen puiset julkisivut soinnutettiin sävyiltään vanhaan osaan, ja suunnittelussa pyrittiin muutenkin pysymään uskollisina Lapon 60-luvulla piirtämälle tyylille.

Työn tilaajana toimi Espoon Kaupungin Tilakeskus, kumppanimme hankkeessa oli Pöyry Finland Oy. Saimme tehtäväksemme selvittää osastoivat lasiseinät, puujulkisivut ja julkisivun lasien palonkeston. Tarkastelimme osastoiviin lasiseiniin ja puujulkisivuihin kohdistuvia paloja ja niiden vaikutuksia, ja löysimme sitä kautta toimivat ratkaisut.

Leppävaaran uimahallin korjaus- ja laajennustyöt valmistuivat tammikuussa 2016.

Lapinlahtea on kutsuttu Suomen psykiatrian lippulaivaksi. Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala valmistui keisarillisesta käskystä vuonna 1841. Lapinlahden historiaan liittyy monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joista mainittakoon Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi, jota hoidettiin sairaalassa vuosina 1871–1872 kroonisen melankolian vuoksi, ja Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius, joka toimi sairaalan ylilääkärinä 1900-luvun alussa.

Sairaalan alueelta löytyy myös Helsingin tiettävästi vanhin yleisölle avoin sauna. 1880-luvulla valmistunut saunarakennus rakennettiin aikoinaan sekä henkilökunnan että potilaiden käyttöön. Nykyään saunassa on avoimia yleisövuoroja, ja sitä voi tilata myös yksityiskäyttöön.

Viimeiseksi Lapinlahden tiloissa toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto. Sairaalatoiminta päättyi joulukuussa 2008, kun HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto muuttivat Psykiatriakeskukseen.

KK-Palokonsultti Oy osallistui Lapinlahden sairaalan peruskorjaukseen. Työn tilasi Helsingin Kaupungin Tilakeskus, ja kumppaneinamme hankkeessa olivat Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky ja Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy.

Suunnittelutyömme tavoitteena oli säilyttää paloturvallisuuden vaatimukset riittävällä tasolla yli 100 vuotta vanhassa rakennuksessa. Sovelsimme uusia määräyksiä tapauskohtaisesti kullekin rakenteelle ja tilalle ja pyrimme mahdollisimman hyvään paloturvallisuustasoon rakennuksen suojelun huomioon ottaen. Lapinlahden sairaalan säilyttävä korjaus valmistui vuonna 2013.