Kategoria: News

Katajanokan Laituri, Helsinki

Arkkitehtonisesti upea Katajanokan Laituri sijaitsee helsinkiläisille tärkeällä ja perinteisellä paikalla, onhan Helsingin Katajanokalla takanaan satojen vuosien historia. Uusi toimitalo sijoittuu merelliseen ympäristöön pienen matkan päähän Stora Enson entisestä pääkonttorista, Alvar Aallon sokeripalana tunnetusta rakennuksesta. Lähistöllä sijaitsevat muun muassa Eteläsataman merikylpylä Allas Sea Pool ja Helsingin kuuluisa Kauppatori.

Valmis rakennus sisältää noin 16 000 neliömetriä yrityksille ja palveluntarjoajille vuokrattavia toimitiloja sekä yleisölle avoimia julkisia tiloja, jotka tulevat toimimaan merellisestä sijainnista nauttivien kaupunkilaisten, matkailijoiden ja palveluntarjoajien kohtaamispaikkana yhdellä Helsingin hienoimmista kaupunginosista.

Puurakentamisen suunnannäyttäjä

Katajanokan Laiturista on rakentumassa, paitsi merkittävä suunnannäyttäjä kaupunkiympäristön puurakentamiselle, myös nykyaikainen ja edistyksellinen hiilineutraaliutta tavoitteleva toimitilakiinteistö, jonka kuluttama energia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Rakennuksen ilmastovaikutusten minimointi sen koko elinkaaren ajalla onkin yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista. Rakennuksen valmistuttua sille tullaan hakemaan vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioivaa LEED Platinum -ympäristösertifikaattia.

Näkyvät puupinnat, rakennuksen persoonallinen muotoilu ja puurakenteiden massiivisuus ovat toki keskeisiä osia Katajanokan Laiturin arkkitehtuuria ja identiteettiä, mutta ilmaston kannalta vastuullisesti kasvatetun ja uusiutuvan massiivipuun käyttö tekee Katajanokan Laiturista myös merkittävän ja pitkäikäisen hiilivaraston. Rakennus tehdään kestämään vähintään sata vuotta ja varastoimaan hiiltä sen puurakenteiden eliniän ajan. Laskelmien mukaan rakenteet sitovat jopa 5 865 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa suunnilleen 3 500 henkilöauton vuotuista päästömäärää.

Projektissa hyödynnetään Stora Enson Sylva™ -rakennussarjaa, joka koostuu mittojen mukaan esivalmistetuista rakennuselementeistä. Valmis puurunko sisältää 7600 kuutiota Stora Enson toimittamaa massiivipuuta. Tästä noin 6000 m³ on yhtiön Gruvönin tehtaalla Ruotsissa valmistettua ristiinliimattua puuta (CLT) ja 1600 m³ yhtiön Varkauden tehtaiden tuottamaa viilupuuta (LVL). Viilupuuta käytetään rakennuksen kantavana pilaripalkkirunkona, CLT:tä taas rakennuksen jäykistävien sisäseinien, hissi- ja porraskuilujen, portaiden sekä välipohjien ja yläpohjan kantavana rakenteena. Vastaavaa puurunkoa ei löydy muualta. Rakennus viimeistellään pääosin lasisella julkisivulla.

Katajanokan Laituri marraskuussa 2023
Merelliseen ympäristöön rakentuvan Katajanokan Laiturin rakennustyöt olivat marraskuussa 2023 hyvällä mallilla. Rakennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024 (kuva: Puurakentajat Group Oy).

Palvelumme projektissa

KK-Palokonsultti Oy on toteuttanut Katajanokan Laiturin paloteknisen suunnittelun ja laatinut kohteesta lukuisia rakennuspaikkakohtaisia asiantuntijalausuntoja ja erilaisia selvityksiä. Keskiaulan massiivipuisten lamellien vaikutus palon ja savun leviämiseen tutkittiin palosimulointien avulla, jotta saatiin varmistettua puupintojen käytön turvallisuus. Kohteen kokonaiskerrosala ylittää reilusti P2-paloluokan ylärajan, joten rakennus päädyttiin jakamaan palomuurinomaisella puisella rakenteella kahteen osaan.

PUURAKENTAMISEN HELMI

Katajanokan Laiturin on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, jonka suomalaisesta metsästä innoituksena ammentanut kilpailutyö ”Spring” voitti Katajanokalle kaavaillusta puurakenteisesta toimitilasta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun vuonna 2020. Katajanokan Laituri toteutetaan yhteistyössä projektinjohdosta vastaavan Haahtelan kanssa. Työeläkeyhtiö Varman omistaman rakennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024.

Palkintolautakunnan arviointiperusteiden mukaisesti arkkitehtuurikilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkirakenteelliset, maisemalliset, toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset tasapainoisesti yhdistävä ratkaisu ja arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan Katajanokan Laituri eittämättä sopiikin täydellisesti keskeiselle paikalleen. Palkintolautakuntaa lainataksemme ”Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka jatkaa Esplanadilta Katajanokalle ulottuvien vaaleiden kaupunkitalojen rintamaa modernin arkkitehtuurin keinoin. Se sopii myös hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön. Rakennuksen pyöreät nurkat liittävät sen viereisten Tulli- ja Pakkahuoneen ja hotellin muotoihin, jotka toistuvat myös muualla Katajanokan kansallisromanttisen ja Art Nouveau -ajan arkkitehtuurissa.”

KATAJANOKAN LAITURI KARTALLA

Lue aiheesta lisää

  • Katajanokan laituri, runsaasti tietoa uudisrakennuksesta ja sen rakentamisesta, sivustolla voi muun muassa seurata rakennuksen valmistumista päivittäin päivittyvillä kuvilla.
  • Havainnevideo Katajanokan Laituri -kiinteistöstä (YouTube, Työeläkeyhtiö Varma)
  • Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
  • Katajanokka (Wikipedia).

Rauhallista joulua 2023

Joulu on jo ovella ja suo hetken hengähdystauon työteliään vuoden päätteeksi. Me täällä Piispantilankujalla toivomme, että joulu tuo rauhaa, iloa ja paljon rakkautta teidän ja läheistenne elämään. Toivotamme kaikille ihmeellistä, lumoavaa ja taianomaista joulua!

Joulun lähestyessä haluamme pysähtyä kiittämään teitä kaikkia. Sydämelliset kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Teidän luottamuksenne ja tukenne ovat olleet meille valtava voimavara, joka on auttanut meitä kehittämään itseämme ja palveluitamme. Kiitos, että olette kulkeneet kanssamme läpi kuluneen vuoden. Toivomme yhteisen taipaleemme jatkuvan myös tulevina vuosina.

Valtavat kiitokset myös työntekijöillemme! Te olette yrityksemme sydän ja sielu. Nämä poikkeukselliset vuodet kasasivat tiellemme liudan haasteita, mutta te olette sitoutumisellanne ja ahkeralla työllänne auttaneet yritystämme menestymään. Te teitte vuodesta unohtumattoman. Kun vuosi 2024 heittää eteemme uusia haasteita, selätämme yhteisvoimin nekin!

Ja nyt. Unohtakaa kiireet ja huolet, ja heittäytykää tunnelmaan! Nauttikaa joulusta ja luokaa muistoja, joita kannatte mukananne läpi tulevien vuosien. Toivotamme sydämellistä ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta 2024.

Lämpimin ajatuksin, KK-Palokonsultti Oy

Ps. Useimmat meistä viettävät joulua ja uutta vuotta vapaalla, mutta muutamat päivystävät työpöytänsä ääressä myös 27.-29.12.2023, joten toimistomme on välipäivät auki tavanomaiseen tapaan. Yhteystietomme löydät täältä.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023

JOULULAULU LAPSILLE

Mökit nukkuu lumiset,
nukkuu hankitanteret,
tuikkii taivaan tähtivyö –
pyhä nyt on jouluyö.

Katso: valo välkähtää,
hanget kaikki kimmeltää,
yli vuorten, metsien
käy kuin välke siipien.

Se on jouluenkeli.
Herra hänet lähetti
kanssa joululahjojen
luokse pienten lapsien.

Vaikka häll´ on kädessään
niinkuin kulkis kylvämään
ja hän kyllä kylvääkin,
mutta ihmismielihin.

Ei hän anna makeita,
eikä leikkikaluja,
niitä isä, äiti suo.
Mitä jouluenkel´ tuo?

Puhtahia aatteita,
kultaisia kuvia
Suomen lasten sydämiin,
mökkihin ja palatsiin.

Niitä hänen vakastaan
vapiseepi yli maan
niinkuin pikku tähtiä –
eikö se oo ihmettä?

Mutta yhä kummempaa
viel´ on mitä kerrotaan:
kulkiess´ sen enkelin
lapsiks muuttuu vanhatkin.

Sitä et kai ymmärrä.
Kysy sitä äidiltä!
Sitten siunaa itsesi,
nuku – saapuu enkeli.

Eino Leinon sanoitus Heino Kasken säveltämään joululauluun ”Joululaulu lapsille”. Laulu julkaistiin Valistuksen vuoden 1900 Joulupukki-lehdessä.

Eino Leinon sanoitus Heino Kasken säveltämään joululauluun ”Joululaulu lapsille”. Laulu julkaistiin Valistuksen vuoden 1900 Joulupukki-lehdessä.

Ähtärin kampus valmistuu syksyllä 2025

Aikalisän ottaneen ja kahteen kertaan suunnitellun Ähtärin kampuksen rakennustyöt kauniin Hankaveden rannalla Tuomarniemessä ovat nyt hyvässä vauhdissa – tosin rakennus nousee alun perin suunniteltua pienempänä. KK-Palokonsultti Oy toteutti paloteknisen suunnittelun kohteen rakennuslupa-aineiston liitteeksi (havainnekuvat: UKI Arkkitehdit Oy).

Materiaalikustannusten raju nousu muutamassa kuukaudessa yli budjetin aiheutti keväällä 2022 kilpailutuksen keskeyttämisen ja pakotti Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun hallituksen palauttamaan rakennushankkeen takaisin insinöörien ja arkkitehtien pöydille. Loppujen lopuksi alkuperäisten suunnitelmien mukaisista tiloista leikattiin säästösyistä yli 800 bruttoneliömetriä.

Rakennustyöt aloitettiin työmaan perustamisella ja vanhojen rakennusten purkutöillä elo-syyskuun vaihteessa 2023 ja tällä hetkellä kampushanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimii Mikko Pohjaranta UKI Arkkitehdit Oy:sta ja rakennusurakoitsijana Rakennusliike Lapti Oy Jyväskylästä. Kampusprojektin kokonaisinvestointi on vajaat 17,8 miljoonaa euroa, josta pääurakan ja purku-urakan arvo on hivenen alle 10,6 miljoonaa. Sedun osuus kustannuksista on vajaat 15,8 miljoonaa. Ähtärin kaupunki sijoittaa projektiin tasan kaksi miljoonaa euroa. Muutosten jälkeen kampuksen kokonaisalaksi tulee nyt 5 649 bruttoneliömetriä.

Ähtärin kampus (havainnekuva: UKI Arkkitehdit Oy)
Näkymä Ähtärin uuden kampuksen pääsisäänkäynnille. Puunruskeaa rakennusta hallitsevat isot ikkunat (havainnekuva: UKI Arkkitehdit Oy).

Ähtärin kampus

Ähtärin kampus yhdistää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ammatillisen koulutuksen ja Ähtärin lukion saman katon alle. Rakennustöiden on määrä valmistua syksyllä 2025. Aikataulun mukaan opetustoiminta alueella käynnistyy vuoden 2025 loppupuolella, jolloin opinahjo vastaanottaa Tuomarniemelle suunnilleen 450 opiskelijaa, joista sitten aikanaan valmistuu muun muassa koneistajia, levyseppähitsaajia ja talonrakentajia. Kaikkien kampuksen tilojen on tarkoitus olla Sedun ja lukion yhteiskäytössä.

Uusi kampus on ”perinteinen betonirakenteinen oppilaitos” johon on päädytty ottaen huomioon rakennuksen koko ja sen kustannukset, sekä kampuksen osittain palovaaralliset tilat. Rakennukseen tullaan nimittäin sijoittamaan useampiakin paloriskeille alttiita työtiloja, kuten tulityöpaikkoja, hitsaustiloja, konehalleja ja voiteluainevarastoja. Kohteen palotekninen suunnittelu on toteutettu taulukkomitoituksella P1-paloluokkaan.

Ähtärin kampus (havainnekuva: UKI Arkkitehdit Oy)
Uuden kampuksen huoltopiha. Materiaaleissa korostuvat lautamuottipintaiset umbrabetonipinnat, suomalainen havupuu, lasi ja teräs (havainnekuva: UKI Arkkitehdit Oy).

Kampuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut kunnioittaa alueen suojeltua rakennuskantaa ja pihapiiriä suojeltuine puustoalueineen. Uusi kampus muodostuu neljästä lohkosta ja niitä yhdistävistä aulatiloista. Materiaaleissa on kiinnitetty erityistä huomioita kestävyyteen ja huoltovapauteen. Sisätiloissa on hyödynnetty paloteknisesti järkevissä määrin myös havupuuta, jota näkee esimerkiksi lasiseinien kantavissa rakenteissa, aula- ja ruokasalitilojen pintamateriaalina sekä kiinteissä kalusteissa.

Aiheesta lisää

Puupalkinto 2023 Lukio- ja kulttuuritalo Moniolle

Vuoden 2023 Puupalkinnon voittajaksi valittiin Tuusulassa sijaitseva Lukio- ja kulttuuritalo Monio. Kaikkien aikojen 26. Puupalkinto julkistettiin Puuinfon järjestämillä Puupäivillä 2.11.2023. KK-Palokonsultti Oy vastasi voittaneen kohteen paloteknisestä suunnittelusta (kuva: Puuinfo).

Lukio- ja kulttuuritalo Monio on Tuusulan Rykmentinpuistoon Hyrylän vanhalle kasarmialueelle rakennettu uusi kulttuuritalo ja koulurakennus. Saman katon alle sijoittuvat Tuusulan lukio, Tuusulan Opisto, Tuusulan kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto. Monio on maamme ensimmäinen 3-kerroksinen hirsikoulu ja ylipäätään yksi isoimmista hirrestä toteutetuista suomalaisista julkisista rakennuksista. Suomalaiselle puurakentamiselle suuntaa antava rakennus yhdistää nykyaikaisen puurakentamisen menetelmiä uudella tavalla, sillä myös sen välipohjat, pilarit ja vesikattorakennekin on tehty puusta.

Monion arkkitehtuuri yhdistää taitavasti Hyrylän entisen varuskunta-alueen perinteistä tyyliä nykyaikaiseen näyttävään puurakentamiseen, jossa puurakenteita käytetään arkkitehtuurisena tehokeinona. Kokonaisuus muodostuu viidestä risteävästä hirsitalosta, jotka reunustavat korkeita sisäkatuja ja luovat vaikutelman pikkukaupungista. Julkisivujen verhoilu ja katon muoto kunnioittavat alueen historiaa.

Vuoden puupalkinnon perusteluissaan tuomaristo totesi muun muassa, että Lukio- ja kulttuuritalo Monio tulee olemaan kansainvälinen referenssi suomalaiselle puurakentamiselle esimerkkinä suuren kokoluokan toteutuksesta puuteknisten ratkaisujen yhdistämisessä eri menetelmin.

Puupalkinto 2023, Lukio- ja kulttuuritalo Monio

Voittaneen työn toteutukseen osallistuivat muiden muassa:

  • Arkkitehtisuunnittelu: AOR Arkkitehdit Oy
  • Rakennuttaja/Tilaaja: Tuusulan kunta, tilapalvelut
  • Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Palotekninen suunnittelu: KK-Palokonsultti Oy
  • Urakoitsija: Lujatalo Oy
  • Puuosien toimittaja: Kontiotuote Oy (hirret), VVR Wood Oy (välipohjaelementit), Versowood Oy (liimapuupilarit ja -diagonaalit), Puumerkki Oy (Kertopuupalkit)
  • Sisustussuunnittelu: Haptik Oy

KK-Palokonsultti Oy laati kohteen paloteknisen suunnitelman, palokatkosuunnitelman ja asiantuntijalausuntoja, sekä konsultoi arkkitehtejä ja muita suunnittelijoita suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa.

Honkasuon Aarreaitoille kunniamaininta

Tuomaristo palkitsi Honkasuon Aarreaitat kunniamaininnalla kestävän kehityksen arvojen mukaisesta hankkeesta. Honkasuon Aarreaitat edustavat ilmastoviisasta asumista, joka osoittaa, että puiset ratkaisut ovat mahdollisuus resurssitehokkuuden parantamiseen ja kiertotalouden vahvistamiseen. Hankkeen tavoitteena on alusta saakka ollut hiilinegatiivisuus ja hanke korostaa puun käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Projekti on yhdistänyt yksinkertaiset ratkaisut, kotimaiset materiaalit, käsityön ja vähäisen talotekniikan omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Kunniamaininnan perusteluissa mainittiin, että hanke on tavoitteiltaan esikuvallinen vastuullisen rakentamisen periaatteissaan ja tekijöiden ajattelussa. Yleisöäänestyksen voitti Turun Kauppatorin Toripaviljongit.

Puupalkinto

Puuinfon vuosittainen Puupalkinto toimii kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Tämän vuoden kisaan saapui 29 ehdotusta. Palkintoa jakaessaan tuomaristo kiinnittää erityistä huomiota kohteen arkkitehtoniseen laatuun, puun käytön innovatiivisuuteen sekä kohteen yleiseen huomioarvoon. Aiemmat puupalkinnot on myönnetty seuraaville kohteille:

  • 2022 Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakatto
  • 2021 Hopealaakson päiväkoti, Helsinki
  • 2020 Helsingin olympiastadionin peruskorjaus ja uudistaminen, Helsinki
  • 2019 Lighthouse Joensuu, Joensuu
  • 2018 Tuupalan alakoulu ja päiväkoti, Kuhmo
  • 2017 Niemenharjun matkailukeskus, Pihtipudas
  • 2016 Pudasjärven hirsikampus, Pudasjärvi
  • 2015 As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, Jyväskylä
  • 2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä
  • 2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo
  • 2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki
  • 2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi
  • 2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
  • 2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki
  • 2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö, Porvoo
  • 2007 Talo Kotilo, Espoo
  • 2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo
  • 2005 Metla-talo, Joensuu
  • 2004 Laajasalon kirkko, Helsinki ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo
  • 2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu
  • 2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii ja Sibeliustalo, Lahti
  • 2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju
  • 1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki
  • 1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski
  • 1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Aiheesta lisää

Puupäivä 2023

Puuinfon vuosittainen Puupäivä kokoaa yhteen satoja kaupan ja teollisuuden sekä kunta- ja rakennusalan ammattilaista ja päättäjää. Vuoden 2023 Puupäivää vietetään Helsingin messukeskuksessa marraskuun toisena päivänä. Runsaslukuisesta esiintyjäkaartista mainittakoon KK-Palokonsultti Oy:n Esko Mikkola, joka kertoo Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle juuri valmistuneen luonnontiedelukion palosuunnittelusta.

Puupäivä 2023 tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja pyrkii syventämään tietoisuutta, vuoropuhelua ja ymmärrystä puurakentamisen tilasta, tulevaisuudesta ja tarvittavista toimista. Tapahtuma on tarkoitettu puutuotetoimialalla ja rakennusalalla toimiville ammattilaisille, sekä ammattikorkeakoulujen puu- ja/tai rakennusinsinööriopiskelijoille ja rakennusalaa tiedekorkeakouluissa opiskeleville. Tapahtumaan osallistuu vuosittain yli 1000 rakennusalan ammattilaista.

Puupäivän seminaarit käsittelevät puurakentamisen ajankohtaisia teemoja ja rakennuskohteita kolmessa rinnakkaisessa salissa. Kun Rakennuttajapäivä paneutuu asuntorakentamisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin, viereisen salin Puumarkkinapäivässä käsitellään puutuotteiden ajankohtaista markkinatilannetta sekä puutuotetoimialan toimintakuntoa. Pääsalin Suunnittelijapäivän anti taas sisältää korkealaatuista puuarkkitehtuuria, teknisiä ratkaisuja, digitaalisuutta, kiertotaloutta ja tiivistä vuoropuhelua puurakentamisen tilasta ja tulevaisuudesta. Suunnittelijapäivän päätteeksi jaetaan vuoden 2023 Puupalkinto.

Päiväkoti Martta Wendelin (kuva: Hannu Rytky)
Massiivipuusta on tullut trendikäs materiaali myös julkisissa rakennushankkeissa. Päiväkoti Martta Wendelinin sisätilojen vaaleat puupinnat, hillitty värien käyttö ja valoisat tilat tarjoavat lapsille turvallisen ja rauhallisen ympäristön (kuva: Puuinfo/Hannu Rytky).

Vuoden 2023 Puupäivä järjestetään 2.11. Helsingin Messukeskuksen Siivessä. Tapahtuman järjestää Puuinfo Oy. Samassa yhteydessä järjestetään myös toimialalle tarkoitettu Puumarkkinapäivä. Puupäivän ohjelma löytyy kokonaisuudessaan Puuinfon nettisivuilta. Luentojen aineistot julkaistaan tapahtuman sivustolla Puupäivän jälkeen. Seminaarien ohella tapahtumassa voi tutustua Puupäivän yhteistyökumppaneiden edustamien tuotteiden ja palvelujen tarjontaan sekä luonnollisesti verkostoitua alalla toimivien ammattilaisten kanssa.

Puupalkinto 2023

Puuinfon vuosittainen Puupalkinto toimii kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Tämän vuoden kisaan saapui 29 ehdotusta, joista jatkoon valittiin 12. Voit tutustua tuomariston valitsemiin upeisiin ehdokkaisiin Puuinfon nettisivuilla ja peukuttaa omaa suosikkiasi kohti yleisöäänestyksen voittoa! Äänestysaikaa on 30.10.2023 asti.

Puuinfo

Puupäivän järjestäjä Puuinfo Oy on suomalainen vastuullinen puunkäytön edistäjä, jonka toiminnan tarkoitus on uusiutuvien puutuotteiden innovatiivisen käytön kasvattaminen. Puuinfo on yhteiskunnallinen yritys, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja mahdollinen voitto käytetään yrityksen palveluiden kehittämiseen.

Aiheesta lisää

Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki

Helsingin luonnontiedelukio on saanut käyttöönsä Helsingin yliopiston rakennuttamat uunituoreet toimitilat. Vuonna 1999 perustettu lukio siirtyy vanhoista ja ahtaiksi käyneistä Käpylän tiloistaan Kumpulanmäen vehreälle yliopistokampukselle syksyn 2023 aikana. Kumpulan kampus on luonnontieteiden tutkimuksen ja opetuksen keskus lähellä Helsingin keskustaa. 

Uuden koulurakennuksen sijoittuminen Kumpulan kampusalueelle ja yliopiston kanssa osittain yhteiskäyttöön tulevat tilat mahdollistavat lukion entistä tiiviimmän yhteistyön yliopiston kanssa. Lukiolaiset tulevat esimerkiksi käyttämään yliopiston auditorioita, liikuntatiloja ja laboratorioita, ja yliopistokin voi käyttää lukion tiloja toimintaansa. Tuleva yhteistyö Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa lisännee luonnontiedelukion suosiota entisestään.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Kumpulan kampus on yksi Pohjoismaiden suurimmista luonnontieteellisen osaamisen keskittymistä. Uuden koulurakennuksen sijoittuminen kampusalueelle mahdollistaa tiiviin yhteistyön Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa (kuva: Jouni Ranta).

Ympäristöystävällinen runko ja muokattavat tilat

Viisikerroksinen uudisrakennus on toteutettu puurakenteisena. Puu on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen rakennusmateriaali, joka tarjoaa oppilaille viihtyisän, turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön ja säästää ympäristöä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Puuta on käytetty monipuolisesti myös tilojen sisustamisessa.

Luonnontiedelukion runkoratkaisuksi valittiin terästä, puuta ja betonia yhdistelevä hybridirakenne, joka madaltaa rakennuksen hiilidioksidipäästöjä niin rakennusvaiheessa kuin sen elinkaarenkin aikana. Rungossa on käytetty Stora Enson CLT-laattoja, Versowoodin liimapuupalkkeja sekä Peikon DELTABEAM®-liittopalkkeja. Rakennuksen rungon pystyttänyt Puurakentajat Oy on aiemmin urakoinut samankaltaisten rakennusten parissa muun muassa helsinkiläisissä päiväkotihankkeissa.

Joustava hybridirakenne mahdollistaa rakennuksen helpon muuntelun. Tämä pidentää rakennuksen elinkaarta ja tekee näin myös investoinnista kannattavamman. Tilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja ne on suunniteltu mahdollisimman muuntojoustaviksi. Rakennuksessa ei esimerkiksi ole lainkaan kantavia väliseiniä, ja koko rakennuksessa on vain kaksi vahvistettua portaikkoa.

Uudisrakennus säästää ympäristöään myös hyödyntämällä paikallista uusiutuvaa energiaa. Rakennuksen päälämmitysmuotona toimii maalämpö ja katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä kiinteistön käyttöön. Tiloissa on hyödynnetty useita energiatehokkuutta ja viihtyvyyttä lisääviä teknisiä ratkaisuja, sisäkattoon on esimerkiksi kiinnitetty hiilidioksidipitoisuutta mittaavia antureita.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Vaaleat puupinnat luovat viihtyisän, turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön. Puu on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen rakennusmateriaali, joka säästää ympäristöä rakennuksen koko elinkaaren ajan (kuva: Jouni Ranta).

Valmista tuli syksyllä 2023

Opetus luonnontiedelukion uusissa tiloissa käynnistyi syksyllä 2023. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2021, kun rakennusyhtiö SRV ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy allekirjoittivat sopimuksen uudisrakennuksen toteuttamisesta. Uudet tilat tarvittiin, koska alkuperäinen rakennus Mäkelänkadulla Käpylässä kävi opiskelijamäärien kasvaessa ahtaaksi. Helsingin kaupunki on tiloissa Helsingin Yliopistokiinteistöjen vuokralaisena.

Hankkeen tavoitteena oli turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö yli 900 opiskelijan ja 60 opettajan käyttöön. Talon tulevat käyttäjät olivat hankkeessa mukana alusta alkaen. Osapuolten kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa, jotta tulevat ratkaisut palvelisivat oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jonka kokonaiskustannusarvio oli suunnilleen 22 miljoonaa euroa. Koulun arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä ja sen pääurakoitsijana toimi SRV. Kooltaan rakennus on noin 5400 bruttoneliömetriä.

Helsingin luonnontiedelukio, Kumpulan kampus
Helsingin luonnontiedelukion uudisrakennus on viisikerroksinen P0-paloluokan sprinklattu puurakennus, jonka hybridirunko yhdistelee terästä, puuta ja betonia (kuva: Jouni Ranta).

Palvelumme projektissa

Toteutimme kohteeseen paloteknisen suunnittelun, annoimme asiantuntijalausuntoja ja suoritimme tarkastuksen. Koska kyseessä oli puurakenteinen rakennus, jonka kerrosluku (viisi), korkeus (22 m) ja suunniteltu henkilömäärä (1700) ylittivät P2 paloluokan rajat (4 kerrosta, korkeus 14 m, 1000 henkilöä), suunnittelussa käytettiin toiminnallista palomitoitusta. Toiminnallisella mitoituksella mahdollistettiin rakennuksen toteuttaminen paloluokkaan P0.

Palosimuloinnilla ja sen pohjalta laaditulla riskianalyysilla pystyttiin osoittamaan, että kyseinen puurunkoinen koulurakennus, jossa on myös näkyviä puupintoja, on vähintään yhtä paloturvallinen kuin vastaava taulukkomitoituksen vaatimusten mukaan tehty P1-paloluokan koulurakennus, jonka kantava runko on tehty palamattomista materiaaleista. Rakenteiden osalta sortumisriski on pienempi kuin verrokkirakennuksessa ja henkilöturvallisuuden osalta rakennus on sprinklaukseen perustuen oleellisesti turvallisempi kuin verrokkina ollut taulukkomitoitettu rakennus.

Projekti oli avaus sen suhteen, että vastaavia vaatimuksia voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös muihin vastaaviin koulurakennuksiin ja toimii hyvänä pohjana palomääräysten mahdolliselle laajentamiselle korkeampiin puurunkoisiin koulurakennuksiin.

HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KARTALLA

Lue aiheesta lisää

Puhdasta energiaa vedystä paloturvallisesti

Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke paneutuu vedyn palamisen kemiaan ja fysiikkaan. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa muun muassa päästöttömän meritekniikan kehittämistä. KK-Palokonsultti Oy osallistuu tutkimushankkeeseen ryhmässä, joka tutkii vedyn paloturvallisuutta.

Maailmankaikkeuden yleisimmällä aineella vedyllä on merkittävä rooli matkallamme kohti tulevaisuuden hiilineutraalia yhteiskuntaa. EU:n tavoitteena on, että vihreän ja vähähiilisen vedyn sekä niistä johdettujen polttoaineiden osuus energian loppukäytöstä olisi vuoteen 2050 mennessä jo lähes viidennes. Jotta kunnianhimoinen tavoite saavutetaan, koko arvoketjun kehittäminen vedyn tuotannosta aina sen käyttöön vaatii ymmärrystä vedyn ominaisuuksista.

Business Finland on myöntänyt 1,7 miljoonan euron rahoituksen HENNES-tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan vedyn palamisen fysiikkaa ja kemiaa. Tutkimuksen toteuttavat Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto yhdessä, ja siihen osallistuvat muun muassa AGCO Power, Oilon, Finno Exergy, Vahterus, Auramarine ja KK-Palokonsultti Oy. Tutkimuksessa tarvittavan vedyn toimittaa P2X Solutions, joka tuottaa kaasun hajottamalla vesimolekyylejä vedyksi tuulivoiman tuottamalla sähköllä. Parhaillaan käynnissä oleva hanke tuottaa arvokasta tietoa vihreiden polttoaineiden teknologiaratkaisuista.

Puhtaasti palava polttoaine

Vedyn palamisreaktiossa vety reagoi hapen kanssa ja lopputuloksena syntyy vesihöyryä. Voimakas eksoterminen reaktio vapauttaa runsaasti lämpöä – kilossa vetyä on lähes kolme kertaa enemmän energiaa kuin kilossa bensiiniä. Koska puhdas palamisprosessi tuottaa pelkkää vettä, vedyn ja siitä johdettujen polttoaineiden käyttö ei synnytä hiilidioksidipäästöjä tai muitakaan saasteita.

Vety eroaa termodynaamisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan perinteisistä polttoaineista ja käyttäytyy palaessaan toisin tavoin. Siksi vedyn palamisen tarkka mallinnus on erittäin tärkeä laskennallisen fysiikan ja kemian haaste. Vedyn syttymisherkkyys ja pieni molekyylikoko asettavat omat haasteensa myös nestemäisen vedyn siirtoon ja varastointiin. Koska vety on räjähdysherkkä kaasu, sen turvalliseen käyttöön välttämättömien paloturvallisuusratkaisujen suunnittelu vaatii vielä paljon uutta tietoa ja tutkimustyötä.

HENNES-hanke keskittyy myös syventämään tietoa vedyn palamisprosesseista polttomoottoreissa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa vauhdittaa päästöttömän meritekniikan kehittämistä. Vetykäyttöisiä polttomoottoreita on jo tutkittu melko paljon, mutta vedyn palamisesta moottorissa on silti vielä niukasti tietoa. Siksi tarvitaan syvempää tietoa ja ymmärrystä vedyn termodynamiikasta, virtausmekaniikasta, typenoksidipäästöistä ja palamisreaktiosta.

Huipputason kotimaista tutkimustyötä

Tutkimushanke on Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen. Aalto-yliopiston konetekniikan professori Ville Vuorisen ryhmä keskittyy erityisesti polttimien liekkeihin ja palamisilmiöihin polttomoottoreissa. Turun yliopiston konetekniikan apulaisprofessorin Armin Wehrfritzin ryhmä tutkii vedyn ja vedystä johdettujen polttoaineiden termodynaamisia ja olomuodon muutoksiin liittyviä ominaisuuksia. Aalto-yliopiston palotekniikan professorin Simo Hostikan kokoama ryhmä keskittyy vedyn paloturvallisuuden tutkimiseen.

Hanke yhdistää edistyneitä 3D-simulointimenetelmiä kokeelliseen tutkimukseen, ja sen tuloksia voivat hyödyntää sekä tiedeyhteisö että teollisuus. Tutkijat hyödyntävät avoimeen lähdekoodiin perustuvia simulaatiotyökaluja selvittääkseen vedyn käyttäytymistä ja arvioidakseen sen paloturvallisuutta. Tutkimuksesta kertyvä tieto mahdollistaa tehokkaampien ja kestävämpien vetykäyttöisten polttomoottoreiden suunnittelun ja edistää hiilivapaan energian käyttöä.

Projekti on osa Wärtsilän Zero Emission Marine -ekosysteemihanketta, joka pyrkii edistämään nollapäästöisen meritekniikan kehittämistä. Laivojen moottoreita sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia toimittava Wärtsilä on omistautunut kehittämään hiilivapaita polttoaineita käyttäviä moottoreita merenkulun ja voimalaitosten tarpeisiin. Vedyn palamisen ymmärrys on keskeinen osa Wärtsilän osaamista, ja auttaa tulevaisuudessa optimoimaan vetyä polttavien moottorien suorituskykyä.

Aiheesta muualla

Vety on puhtaasti palava polttoaine

Kohteitamme Teräsrakennelehden kevätnumerossa 2/2023

Toukokuussa 2023 ilmestyneessä Teräsrakenne-lehden numerossa 2/2023 esiteltiin kaksi mielenkiintoista kohdetta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk:n uusi kampus ja Kangasalle kesän 2023 kuluessa valmistunut Lamminrahkan koulukeskus, joiden paloteknisestä suunnittelusta olemme olleet vastaamassa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk:n uusi kampus rakentuu Kotkan kantasatamaan Merikeskus Wellamon lähelle vuosina 2023-2024. Kunnianhimoisen projektin keskeisiksi tavoitteiksi on kerrottu kestävän kehityksen edistäminen sekä vuorovaikutteiseen oppimiseen ja opiskeluun innostava turvallinen opiskelu- ja työympäristö.

Kampus tulee valmistuttuaan muodostamaan yhtenäisen kokonaisuuden viereen elokuussa 2023 valmistuneen Satama Areena -tapahtumakeskuksen kanssa. Tulevaisuudessa rakennukset hyödyntävät yhteisiä tiloja. Satama Areena tulee esimerkiksi käyttämään kampuksen liikuntatiloja ja molempien yhteinen ravintola puolestaan sijaitsee Satama Areenan tiloissa. Myös aulatila on yhteinen. Kampuksen on suunnitellut työyhteenliittymä Arkkitehdit NRT Oy ja AOR Arkkitehdit Oy.

Kampushankkeen kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristövastuullisuuteen on merkittävä askel kohti kestävää rakennuskehitystä. Rakennuksen suunnittelussa on panostettu energiatehokkuuteen ja monipuoliseen tulevaisuuden tarpeet huomioivien muuntojoustavien tilojen käyttöön. Rakennuksen ympäristövaikutuksia on minimoitu muun muassa välttämällä suuria etelän puoleisia lasipintoja ja hyödyntämällä UV-säteilyä ja sisälämpötiloja tasaavaa viherkattoa. Rakennus tulee tuottamaan omaa energiaa aurinkovoimalalla ja maalämpökaivoilla, jotka porataan tontille ja osin rakennuksen alle. Energiatehokkuutta parannetaan käytön mukaan säätyvällä valaistuksella ja ilmanvaihdolla.

Suunnitteluvaiheessa haetun RTS-ympäristöluokituksen auditoinnin perusteella uudella kampuksella on valmistuttuaan mahdollisuus saavuttaa ensimmäisenä RTS-ympäristöluokituksen historiassa jopa korkein mahdollinen viiden tähden RTS-ympäristöluokitus! Viiden tähden luokitus edellyttää muun muassa ympäristövastuullisuuden huomioimista koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Rakennukselle ajateltu käyttöikä on poikkeuksellisen pitkä; rakennuksen suunnitellaan kestävän käyttöä jopa 150 vuotta.

Palvelumme projektissa

KK-Palokonsultti Oy pääsi projektiin mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa. Projektin alkuvaiheessa katsottiin yhdessä toteuttavan arkkitehtitiimin kanssa luonnosvaihtoehtojen paloteknisiä haasteita. Luonnosvaihtoehtoja rakennukselle oli kolme kappaletta: ”tehdas”, ”lego” ja ”kuori”, joista kuori valittiin jatkoon. Palotekninen haaste rakennuksessa on korkea kerroksia yhdistävä aula, jonka kattomuoto ohjaa palotilanteessa savuja ylimmille kerrostasanteille.

Kohteeseen toteutettiin palotekninen suunnittelu. Rakennuksen paloluokka on P0 ja rakennus sisältää suuren palo-osaston sekä korkean aulan, joka yhdistää kerroksia toisiinsa. Suuren palo-osaston ja kerrososastoinnista poikkeamisen takia kohteessa tehtiin toiminnallista palosuunnittelua.

Myös korkean tilan savunpoistosuunnittelussa käytettiin mallinnusta eli tilan savunpoiston toimintaa mallinnettiin palosimuloinnin avulla. Ylimmät kerrokset erotettiin aulasta tiiviillä rakenteella, jotta poistuminen tapahtuu myös ylimmistä kerroksista turvallisesti. Poistumisreiteillä huomioitiin koko rakennuksen yhtäaikainen poistuminen, joten poistumiskaistat ovat leveitä.

Palo-osastokokoon saatiin toiminnallisella mitoituksella suurennusta ja sitä kautta palo-osastoivia rakenteita tarvitsi toteuttaa hieman vähemmän. Rakennuksessa on vesisumusammutusjärjestelmä perinteisen sprinklerisuojauksen sijaan.

Kampus ja viereinen tapahtumakeskus ovat eri tontilla ja kaavassa on merkintä, että rakennuksia ei tarvitse erottaa palomuurilla toisistaan. Rakennusten välissä on palo-osastointi ja isot lasiseinät. Lasiseinien palo-osastoinnista laadimme asiantuntijalausunnon.

Uusi kampus on vielä rakenteilla ja rakennusvaiheessa eteen tulee edelleen vastaan uusia yksityiskohtia, joiden paloturvalliseen toteutukseen otamme kantaa. Kampus valmistuu keväällä 2024 ja suunnitelmien mukaan koko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toiminta on syyslukukauden 2024 alkaessa jo muuttanut Metsolasta uusiin tiloihin.

Lamminrahkan koulukeskus

Lamminrahkan uusi koulukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla Kangasalla Lamminrahkan keskustassa. Koulukeskus on rakennettu palvelemaan lähialueen asukkaita aamusta iltaan. Päivisin tiloihin mahtuu lähes 800 varhaiskasvatus- ja ala-asteikäistä lasta. Koulupäivien jälkeen sekä viikonloppuisin tiloja käyttävät harrastusryhmät ja seurat. Arkkitehtonisesti korkeatasoisessa ja tyylikkäässä rakennuksessa on panostettu tilankäytön laatuun ja toimivuuteen. Tiloja voidaan yhdistellä ja muunnella eri käyttötarkoituksiin.

Koulukeskuksessa on pääasiassa betonielementtirunko, mutta terästäkin on käytetty paljon. Kolmikerroksisen uudisrakennuksen kadun puolen julkisivu on kotimaista paikalla muurattua tiiltä. Pihan puolen julkisivut ovat puuta. Monimuotoisessa rakennuksessa riittää poikkeuksellisia arkkitehtonisia ratkaisuja.

Rakennuksessa on viisi eri lohkoa omin sisäänkäynnein. Rakennuksen keskus koostuu kolmesta lohkaremaisesta rakennusmassasta sekä niitä yhdistävästä kaksikerroksisesta tilasta, sydänaulasta. Aula toimii, paitsi sisääntuloaulana, myös ruokasalina ja juhlatilana. Toisessa kerroksessa sijaitsee tuhannen neliön liikuntasali, jonka erikoisuutena ovat betonilattiaan valetut ääntä ja värähtelyä hillitsevät jousivaimennukset. Rakennuksen katolle on sijoitettu aurinkoenergiajärjestelmä, joka pitää sisällään aurinkokeräimiä ja -paneeleja. Koulukeskuksella on A-luokan energiatodistus, ja sen veden sekä energian käyttöä mitataan ja seurataan.

Palvelumme projektissa

Toteutimme Lamminrahkan koulukeskuksen paloteknisen suunnittelun ja savunpoistosuunnittelun sekä teetimme palokatkosuunnittelun alihankintana. Lisäksi laadimme kohteen pelastussuunnitelman ja räjähdyssuojausasiakirjan sekä annoimme asiantuntijalausuntoja muun muassa palolasirakenteista, puujulkisivujen liimapuusäleistä ja sisäseinien puurimoista. Tässä kohteessa ei toteutettu toiminnallista palomitoitusta.

Rakennuksen sisätyöt valmistuivat heinäkuussa 2023. Ulkotyöt saatiin päätökseen elokuussa ja sen jälkeen koulukeskuksen toiminta alkoi suunnitelmien mukaisesti. Toiminta aloitettiin elokuussa 2023 päiväkodin kolmella ryhmällä ja koulun viidellä opetusryhmällä. Koulukeskus on toteutettu vuonna 2019 käydyn yleisen arkkitehtuurikilpailun voittotyön pohjalta. Suunnittelusta vastasi Verstas Arkkitehdit Oy ja rakentamisesta SRV. Projektinjohtourakkana toteutetun rakennuksen laajuus on noin 11 000 bruttoneliömetriä. 

Teräsrakenne 2/2023

Voit lukea kohteista tarkemmin Teräsrakennelehden numeron 2/2023 sähköisestä näköispainoksesta. Suosittelemme artikkeleihin tutustumista etenkin rakenneteknisistä ratkaisuista kiinnostuneille.

Teräsrakenne 2-2023

Höpinää tötteröön

KK-Palokonsultti Oy:n asiantuntijat Satu Holopainen ja Katariina Kevarinmäki osallistuivat Sodeca Finland Oy:n järjestämään Höpinää tötteröön -tapahtumaan, jossa esiteltiin rakennusten savunpoiston uusia ohjeita ja tuotteita. Tapahtuma järjestettiin Malmin lentokentän vanhassa hangaarirakennuksessa 4.10.2023.

Tapahtumaan oli kutsuttu pääkaupunkiseudun viranomaisia, rakennuttajia, rakennusliikkeiden edustajia, palokonsultteja ja talotekniikkakonsultteja. Paikan päällä esiteltiin koneellisen savunpoiston laitteiden toimintaa ja tavattiin rennossa hengessä toimialalla työskenteleviä kollegoja ja sidosryhmien edustajia.

Höpinää tötteröön
Malmin lentokentän vanhassa hangaarirakennuksessa järjestetyssä Höpinää tötteröön -tapahtumassa esiteltiin rakennusten savunpoiston uusia ohjeita ja tuotteita. Kuvassa vasemmalta Helsingin rakennusvalvonnan Satu Kääpä, KK-Palokonsultti Oy:n Katariina Kevarinmäki ja Sodeca Finland Oy:n Jaakko Tomperi tarkastelevat savunhallintapeltejä.

Sodeca on erikoistunut teollisuuspuhaltimien, ilmanvaihtojärjestelmien ja tulipalotilanteessa tarvittavien savuimurien valmistamiseen. Yhtiö on perustettu vuonna 1983. Sodeca on tuotteidensa laadun sekä käytettyjen tutkimus- ja kehitysmenetelmien ansiosta yksi Euroopan parhaista ja maineikkaimmista puhallinvalmistajista. Yhtiön valmistamia puhaltimia ja ilmanpoistolaitteita käytetään kaikissa Euroopan maissa ja maailmalla muuallakin.

Palotutkimuksen päivät 2023

Joka toinen vuosi järjestettävillä kaksipäiväisillä Palotutkimuksen päivillä esitellään kattavasti kotimaisia ja kansainvälisiä palotutkimuksen saavutuksia. Palotutkimuksen päiviä on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Tänä vuonna Palotutkimuksen päivät järjestetään Helsingissä 5.-6.9.2023.

Palotutkimuksen päivät kokoaa yhteen pelastus- ja rakennusalasta tutkijat, asiantuntijat, opiskelijat, tiedon tuottajat sekä tutkimustietoa hyödyntävät organisaatiot.  Päivien tämänvuotiset teemat ovat tiedolla johtaminen ja pelastustoimen kehittäminen, asumisturvallisuus, mallinnus ja simulointi sekä työturvallisuus ja metsäpalot. Tapahtuman järjestää Palotutkimusraati ry.

KK-Palokonsultti Oy:n palotekninen suunnittelija Timo Rantamäki esiintyy tapahtumassa sen molempina päivinä. Tiistaina 5.9. Rantamäki puhuu ”Tiedolla johtaminen ja pelastustoimen kehittäminen” -teeman alla aiheesta ”Paloriskin tilastopohjaisten tietojen päivitys”. Luento pohjautuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime vuonna julkaisemaan samannimiseen tutkimusraporttiin. Rantamäki toteutti tutkimuksen KK-Palokonsultti Oy:n projektina ja se on julkaistu SPEK tutkii -julkaisusarjassa.

Rantamäen tutkimusraportti päivitti VTT:n vuonna 2009 julkaiseman Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot -raportin riskianalyysien lähtötiedot käyttäen aineistona lähinnä vuosina 2014-2020 tapahtuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja. Käytännön tasolla päivitys on parantanut riskiarvioiden luotettavuutta varmistamalla, että palosuunnittelussa käytettävät lähtötiedot vastaavat nykyhetkeä.

Keskiviikkona 6.9. Rantamäki luennoi teeman ”Mallinnus ja simulointi” alla aiheesta ”Kauppakeskusten ohjeelliset ja todelliset henkilötiheydet Suomessa ennen koronapandemiaa ja sen aikana”. Luento perustuu Timo Rantamäen International Master of Science in Fire Safety Engineering (IMFSE) -koulutusohjelman opinnäytetyöhön ”Prescriptive and actual occupant load of business premises in Finland before and during covid19” jossa tutkittiin, miten suomalaisista kauppakeskuksista mitatut todelliset henkilömäärät vertautuvat ympäristöministeriön perustelumuistiossa annettuihin arvoihin. Rantamäen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä KK-Palokonsultti Oy:n kanssa.

Lisätietoja

Palotutkimuksen päivät 5.-6.9.2023 Helsingissä