Tämä johtaa jopa huvittaviin henkilötiheyksiin. Esimerkiksi voidaan nostaa vaikkapa taidegalleria, jonka henkilötiheydeksi suomalainen perustelumuistio määrittelee yhden henkilön jokaista neliömetriä kohden, kun ruotsalaisten määräysten mukaan taidegallerian henkilötiheys on 0,25 henkilöä neliömetrillä. Ruotsalaisessa baarissa taas seisoo kolme asiakasta neliömetrillä, mutta suomalaisessa yökerhossa vain yksi. Tutkimuksen perusteella ei voi siis sanoa, että suomalaiset henkilömäärät vastaisivat muiden maiden kansallisia rakennusmääräyksiä tai kansainvälisiä standardeja.

Pandemian vaikutus henkilömääriin ja poistumisturvallisuuteen

Koska opinnäytetyö tehtiin covid-19-pandemian aikana, siinä tutkittiin myös pandemian vaikutusta suomalaisten liikerakennusten henkilömääriin ja poistumisturvallisuuden suunnitteluun. Kahden eri vuoden henkilömäärätietoja vertailemalla havaittiin, että vaikka rakennusten henkilömäärät putosivat rajoitusten vuoksi alussa jyrkästi, ne palautuivat muutamassa kuukaudessa lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.

Kun poistumista tutkittiin tietokonesimulaatioilla, havaittiin että pandemian vuoksi suositeltujen turvaetäisyyksien pitäminen poistumisen aikana lisää poistumisajan pituutta, erityisesti jos poistuvat henkilöt juuttuvat ruuhkiin poistumisteiden eteen. Kuitenkin, jos henkilömäärä on pieni ja jonoja ei muodostu, rakennuksesta poistuvien fyysisellä etäisyydellä ei ole vaikutusta poistumisaikaan.

Poistumissimulointi korjaa osan ongelmasta

Perinteisen taulukkomitoituksen vaihtoehtona voidaan käyttää poistumissimulointia, jolla turvallinen poistuminen varmistetaan kohdekohtaisesti. Poistumissimuloinnissa rakennuksen geometriseen malliin lisätään sen käyttötapaa vastaava määrä simuloituja ihmisiä, joiden poistumisen nopeutta ja sujuvuutta analysoidaan.

Rakennuksesta poistuvien mallinnuksessa huomioidaan nopeudesta, koosta ja sijainnista aiheutuva vaihtelu, sekä liikkumisvaihetta edeltävät tekijät, kuten palon havaitsemiseen, siihen reagointiin ja poistumispäätöksen tekoon kuluva aika. Simuloitujen ihmisten käyttäytymistä seuraamalla voidaan havaita poistumisteille syntyvät ruuhkat ja muut poistumisen esteet.

Kun kokonaispoistumisaikaa verrataan palosimuloinnin tuloksiin palon eri vaiheissa vallitsevista olosuhteista, voidaan arvioida, ehtisivätkö ihmiset poistua palavasta rakennuksesta olosuhteiden ollessa vielä turvalliset. Näin poistumisreittien mitoitus saadaan realistisemmaksi taulukkomitoitukseen verraten. Ongelma ei silti kokonaan poistu, jos perustelumuistion määrittelemää henkilömäärää joudutaan todellisen tiedon puuttuessa käyttämään simuloinnissa parametrinä.

Tarvetta kehityshankkeelle

On tietenkin paloturvallisuuden kannalta hyvä, että suunnittelussa edetään pahimman mahdollisen skenaarion mukaan, mutta ylimitoitettujen ratkaisujen kertautuvat kustannusvaikutukset sekä rakennus- että käyttövaiheessa voivat olla mittavat. Rakennukseen saatetaan esimerkiksi rakentaa tarpeettoman leveitä porrashuoneita, rakennuksen savunpoistoa voidaan joutua tehostamaan tai automatisoimaan turhaan, ja kauppakeskuksissa liian leveiksi suunnitellut käytävät vaikeuttavat myytävien tuotteiden hyllysijoittelua.

Suunnittelussa käytettäviä henkilömääriä olisikin syytä verrata muissa maissa käytettyihin henkilömääriin. Rantamäen tutkimus voisikin avata portteja kehityshankkeelle, jossa tarkastellaan ja tarkennetaan paloturvallisuusasetuksen perustelumuistion henkilömääriä realistisemmalle tasolle.